426
The Pahlavi Texts of Yasna XX, XXI, XXII,
edited with all the MSS. collated.
By L. H. Mills.
Yasna XX.
A Commentary upon the ASem Vöhü formula.*)
Fräz göveinth^ yehvünt Aüharmazd: aharäyih avädih
pährüm ait'\ barä'P {ahmäi vöhü vahistem) av valä avädih i
pährüm £äSt' yehvünet' \aeyaS nevakih pataä kart* yehvünet''^
man zag i xves xves-röveinih (sic) [vebedünänd aey zag i aväyat'
yehabünt'" barä yehabünet] pavan ^vöhü^ vahistem asti'^ [vohük*
vahistem* astik* (so)] aetün dätöbarih**) angartigih^ (sic) yehvünt'
[aeyas roeSä yehvünt ].
nevak! rövesnih^ (sic) harvispgün aharüvän [yal aväyat'
yehvüntan] va^ harvispgun l* aharüvän barä^ cäst' yehvünet^;
[aeyas^ nevakih pataS kart' yehimnet'] man gabrä astesnih''
[xvtikärlh'] i^ harvispcjün aharüvän [yal aväyat kartari^ yaP
harvispgun aharüvän barä cäSt' yehvünet' [aeyaä nevakih
patas kart' yehvünet ].
bardS {asäi vahistäl . .) cäst yehvünet' harvisp' [kär va kir¬
fak' i ' pavan nilnsar^ petäk^ yaV^ valä harvisp' mänsar [man
avestäk va zand narm aey zag l harvisp mänsar'^ hamäk^ kär
va kirfak' i pavan avestäk'-' (so) va zand petäk vebedünänd],
man av'^ aharäyih xvatäyih* (so)^ [aey pätaxsahih^ pavan
frärünlh vebedünyen havat''dätistänih'' ae^ aey'^ pavan frärün ih^^
xvätäyih^^l cäset'^'^ [aey pätaxsahih^'^ (so) pavan frärün ih^^
yaxsenünet],
I manic av valä karitüntär^ aharüv rästih üäSet' [aey vijlr
i- räst' vebedünyen],
I nuin ic av'^ leküm'^ rästih iäsei aey sütemand^ [havet^ aey
*) The words within square bracliets are the glosses ; those within paren¬
thetical curves aro ray additions. **) Is it diit' härihi
Müls, The Pahlavi TexU of Yasna XX, XXI, XXII etc. 427
dätöbarih räst'^ vebedünyen] [III- dätöbarih yehvünt, aeyas
vijir III^ bayen yehvünt*].
7 harvisp göveän fräz^ göveänih [yehvünt'] hamäk^ göveäti
iag aüharmazd [yehvünt*].
Catechetical Addition to the Commentaiy.
8 Aüharmazd fräz guft'. (Question) mä'S räi fräz güft''?
(Ans.) aharüv minavad va stih [nevakih minavad va* stih
rat].
9 (Qnestion) mä^ kämakihaä^*) (sic) räi fräz aS^ güft' [wä'*
aväyast' (sic) räi* fräz aä güft ] ? (Ans.) aey vad zag vaxäe-
nitär^ äalitäih (or -yih (so)) [yehvünät] vala i kämdk^ (sic)
xvätäi (?, or -tiyä).
10 (Question) iand**) aharüvän räi^ [yal^ aväyat güftan']?
(Ans.) aey vad vaxsenitar yehvünet zagii l akämak' xvatäi (or
■tiyä) [ae^ man ae väj' yal^ petäkenet^ aey gadä i* kayän aetün ^
cegön^ levata hüxvatayän aetün ' ic levatä düs-xvatayän'^.
ae^ levatä hüxvatayän'^ pavan hanä^ kär aey^'^ vad nevakih ves
vebedünänd^^ va^- levata düsxvatäyän pavan ae kär^-* aey'^'^
vad anäkih kam^* vebedünänd]''-^.
Yasna XXI.
Introduction to Y. XXI (from Y. IV).
Commentary upon the Yen'hya^ (so, hardly Yen'h§?) Hätäm.
The Yen'hya Hätäm (here inserted from Mss. at the close of Y. IV.
Man min aitäri aetün pavari yazekri me'im [av valä-
sapir^ aey yazeäri zag äapir aüharmazd i xvatäi {-tiyä?)
räi vebedünyen] aüharmazd äkäS min aharäyih aväkih cigämcäi
[kär va kirfak' i^ ow^ kart' yegavimünet' pavan mizd' vd
pätdaheSn akas yehabünet].
hanjamanigäri'- (sic) zakarän ^ va vagdän yezbexünam
[ameSöspendän***) me'im zakar valäsän sapir havatid vd vagd'
valaään].
Commentary.
1 Yazesn göveän yehvünt («)t) aharüv zartüst'. man min^
aiiän aetün pavan^ yazeän me'im latamä zagas i^ aüharmazd"'
*) Here we have alternative treatment, „c" pointed to the interrogative;
and the rest of the word was taken as vas — ind. vane' = „to desire' see also Y. XIX, 57.
**) No trace of kämak was seen in cvantem, doubtless owing to the
disappearance of tbe which appeared in cviis.
***) Is ameSö- amei'-1 t) See also Ner.
Bd. LVUI. 28
428 Mil^' Pahlavi Text of Yasna XX, XXI, XXII, etc.
yazeän cast' yehvünet', [aey zag i'^ valä"- vebedünänd»] man
dät' i aüharmazd, [aeyaä* dat' i frarun manias yazesn ait'
as" cäst yehvünet^ aey zag i^ vala- ves vebedünyen].
2 man bostän^ (sic) [anMtään] zäyesn'* xvahiänih^*) (so)
[afsän zag mindavam yemalelünet amat Äan'f' sapir tüvän
zivistan']. _ ^ ,^
latamä aä zag i^ aharuvan ^ [zakaran"- va^ vagdän'*] pavan
böndag meneinih i fratüm yazeän bara caät yehvünet'.
3 man niyäyeän i ameäöspendän ^ [aey aüstöfrlt' (so) amesö¬
spendän vebedünyen^] III dätöbarih yehyunt, aeyaä vijlr III
[bayen yehvünt] harvispgun goveän yazeän'^ [yehvünt] me'im val*
män yazeän [yehvünt]^ (i«) ameäöspendan ~ pavan zag yazesn.
The ,U§tä Ahmäi" cited.
4 Äfaä' güft' aüharmazd aey nevak' valä man min zag i
valä^ nevakih katärcäi [nevakih^].
5 afaä pavan kämak'^ pätaxäahih- yehabünet aüharmazd
[pavan aväyast' valä].
Catechetical Addition.
6 (Question.) mä pavan zaß saxün [gövesnih pasuxv güft'^
mä zag mindavam mä''- güft ].
7 (Answer.) nevak rövesnlh^ pasuxv güft' nevak rövesnih l-
harvispgün aharüvän manic havand, manic yehvünt havand^,
va maviic yehvünd,
8 «1 vaxäenltär [zag gabrä] pavan vaxsenitärih pasuxv - güft'
mozd pavan vaxäenitäri'h i'^ aüharmazd pasuxv güft' zag vaxäe-
nitärih i* aharüv'^ [yemalelünam] man vaxäenltärih^ av
aharüvän.
Yasna XXII.
Invocations for the Sacrifice. ^
1 Pavan barsöm t me'im yedrünt- [av barsöm-dän bürt'-^
yegavimünet] levatä zöharalc i* dätär l aüharmazd räye-
äömand i gadä-äömand j'' ameäöspendän räi'^ [säxt yega¬
vimünet ],
2 denä höm pavan aharäyih lälä yehabünt' l [aSy^ pavan
frärün'ih- säxt yegavimünet'] bavihünam av denä yazeän.
3 denä bisr ayä' l jivan'- i'^ j)avan aharäyih lälä yehabünt'
[aey pavan frärün'ih'' säxt' yegavimünSt'] bavihünam av denä
yazeän*.
*) Interesting etymology.
Mills, The Pahlavi Texts of Yasna XX, XXI, XXII, etc. 429
4 denä aürvar I hadnapatdk'^ t pavan aharäyih lälä yeha¬
bünt [aey pavan frärün lh- säxt' yegavimünet'] bavihünam av
denä yazeSn .
5 p mayä l sapir [aey mayä i Sapir räi säxt' yegavimünet']
valäSän zöhar-äömand höm-äömand- (l) bisrayä-äömand i^ had-
napäk-* (so here; read hadnapatäk-(so))^-äömand i*' pavan aha¬
räyih lälä'' yehabünt' [aey pavan frärün'ih^ säxt' yegavimünet]
bavihünam av denä yazesn.
6 i^ mayä i Sapir [man - (so) mayä l Saplr räi säxt' yegavi¬
münet'-] va mayä'c i'-' hömlgän bavihünam av denä yazeSn'*.
7 zagic i aslmln'^ hävan bavihünam av denä yazesn va^
zagic l asinin» hävan* bavihünam av denä yazesn.
8 zagic i'- aürvarin- barsöm mat' yegavimünet' pavan rat'
fravämeSnlh va^ hösmüreSnlh va* varzeSnih i den i^ Sapir l
mazdayastän'^ (read -yosnän*)),
9 zagiü l gäsän sräyeSnih^ daheSri [l- dehak] i mat' yega¬
vimünet' pavan rat' fravämeSnlh i» aharüv i aharäyih* rat ,
10 denä hezom^ (better aesrri) va- böi bavihünam av denä
yazesn i- lak ätaxs l aüharmazd berä räi [säxt' yegavimünet'].
11 harvisp ic'^ avädih i aüharmazd-dät' mari- min aharäyih
petaklh bavihünam av denä yazesri,
12 pavan Snäyenitärih^ t aüharmazd va amesöspendän [pavan
Snäyenitärih^ srösaharih (sic for srösaharüv, hardly „sroSyä-
rih'' here) va* ätaxs l aüharmazd [berä] va rat' l^ büland man
aharüv.
13 bavihünam av denä yazesn asnih^ i- aharäyih rat''» pavan
hävan* l aharüv l aharäyih rat',
[aetün cegön pavan sröSdrön nipist' vad aSahya^ (not aSah^)
rad- ö berezat' vad rad- (so)**).]
24 pavan Snäyenitärih'- i aüharmazd i'- räye-äömand» i* gadä-
äömand» i^ ameSöspendän^ P [hüxvatäyän l hüdehakän']^,
25 (1) mitr'^ i frehgäöyöt'^ (so here, better frehgaoyöt') va»
rämeSn'ic* xvaharüm^ (so ?),
26 (0 xvarxSet'^ l amarg l räye-äömand l arvand-äsp [aeya^
Osp '^ nevak'* ait' niari^ aetüri yemalelünet'^ havat äsp"'
nevak barä yehabünet ],
27 va {l) väe^ l avarkär va- turvenitärtüm min zag-han» (so)
dämäri aetüri lak väe t man* lak ait' [ai-y'-' nafiä^ havih-']
(iy'< spenäk minavad [nafsä'' havih],
*) So the Munich Parsi-pers. MS. for the most part translates -yasnän.
**) From Yasna XXII, 14 to 23 inclusive are repeated from Y.isna XXII, 2 to 10 inclusive.
28*
430 ^dls, The Pahlavi TexU of Yasna XX, XXI, XXII, etc.
28 ({) rajistak'ic^ l fariänak' l aüharmazd-dät' va^ deä t
veh» l mazdayastän (read -yamän'*),
29 (0 mänsarspend aharüv kämak -axü»-{sic)-dät' i yuU-*
Sedä^-dät' i zartüSt va^ (i) der-avar-röveSnih [i " minavad» i*
spend^] i^ den i Saplr l mazdät/astän {-yasnän^ [♦♦] va (i)
äkäsih) V mänsarspend^ va asn -xrat' i auharmazd-dät' va^
göS'-srüt'^" xrat i aüharmazd-dät',
30 (0 ätaxS i aüharmazd berä va' (?) lak ätaxS"^ i aüharmazd
berä man» pavan denä yazeän havih* levatä harvispgun^ ätaxSän,
31 (i) gir i höädätär i aüharmazd-dät'' l- aharäyih-xvärlh,
32 (j) harvisp'' yazadän (so here) i aharüvän- i minavadän
va stihän»,
33 (i) aharüväri fravähar' {l) clrän l avarvijan i pöryötkeään
fravähar i^ nabänazdiätän fravähar l^ güftäem l» yazat* (so here).
431
Beiträge zur Pluralbildung des Semitischen.')
Von J. Barth.
I. Das «1 des Status constructus.
Der Status constructus zum maskulinen Plural im des Hehrä¬
isehen, in des Aramäischen und der MeSa-Inschrift endigt überein¬
stimmend auf hebr. = aram. , syr. ^— , und die moabitische
Endung in "'»•', ""«bs (MeSa 8. 23) hat man ebenso anzusetzen. Seine
Bildung gehört der Zeit der nordsemitischen Sprachgemeinschaft an.
Es hen-scht Übereinstimmung darüber, daß diese Endung nicht der
lautgesetzlich zu erwartenden entspricht, welche vielmehr i (aus
i-ma mit Abwurf der letzten Plexionssilbe im Stat. constr. wie im
Arabischen) hätte lauten müssen. Von andern, nicht emstlich in Be¬
tracht kommenden Versuchen abgesehen, hat man dies ai mehrfach
als Übertragung des Constructus des Duals auf den des Plurals er¬
klärt,-) während Praetorius'*) in ihr die selbständige Feminin-Abstrakt¬
endung d ((^--) sieht und diese als Stat. constr. zum emphat. j ' ,
der in Wirklichkeit ein Stat. absolutus sei, betrachten wiU. Es
wäre jedoch — was letztere Ansicht betrifft — nicht abzusehen,
wieso sich im Syrischen dieselbe Endung beim Stat. constr.
als Diphthong ai, beim Emphaticus als Monophthong e darstellen
sollte. Im Hebräischen gar existiert bekanntlich eine Pluralendung
e überhaupt nicht, und es würde gegen alle sonstige Analogie ver¬
stoßen, daß für den Stat. constr., der sonst die ursprünglichen
1) Es sei mir gestattet, zu bemerlten, daß die nachfolgenden Unter¬
suchungen vor 10 Jahren niedergeschrieben worden sind. Über die Emphaticus- Endung e, ajjä (S. 436 und Nr. II des folgenden) hat inzwischen Praetorius in dieser Zeitschrift Bd. 56, 687 f. dieselben Ergebnisse vertreten, zu denen ich gelangt war, |.i\ÄÄ*iJ J^^aiit. . Wegen der Momente, die von Praetorius noch nicht berührt sind, zu denen auch die Beziehung zum Assyrischen gehört, habe ich auch diesen Teil beibehalten.
2) So Olshausen, Hebr. Gramm. § 16b Anm.; Wright, Lectures S. 151;
König, Lehrgeb. § 124; Lindberg, Vergl. Gramm. I, 95 [, Nöldeke in „Beiträge zur sem. Sprachwissenschaft' 1904, die mir erst während der Korrektur zugehen].
3) Amhar. Gramm. § 133 a; ZDMG, 56, 686.
