(1)36 Der neuarabische TartufFe

(1)

36

Der neuarabische TartufFe.

Von Karl Tollers.

Einleitung.

Vor einigen Jahren ') lenkte ich die Aufmerksamkeit der

Arabisten von neuem auf ein vulgär-arabisches, vor mehr als 200

Jahren in Aegypten verfasstes Werk, das dem Philologen und dem

Kulturhistoriker ein gleich hohes Interesse bietet. Dieselbe Be¬

achtung beansprucht der unten folgende dramatische Versuch eines

jetzt lebenden ägyptischen Litteraten, nur mit den durch das völlig

veränderte Zeitalter bedingten Unterschieden. Wenn uns Jüsuf es-

äerblnl im ein Bild des fellahischen Pechvogels, des

entarteten Gelehrtenstandes und der rohen türkischen Militärherr¬

schaft zeichnete , so führt uns der moderne Dichter , in dem die

französische Erziehung nicht wie in den meisten seiner Landsleute

die Liebe zur Muttersprache und zur heimischen Sitte erstickt hat,

eine im Rechtsstaate Mohammed 'AU's sich abspielende Familien¬

katastrophe vor — die Mamluken haben mittlerweile auf der Cita¬

delle Kairo's ihr Leben ausgehaucht, aber die alte Schlange des

Isläm , die hinter dem Heiligenmantel sich verbergende rohe Hab¬

gier, lebt uoch, sie glaubt zu triumphiren, aber im entscheidenden

Augenblicke wird ihr Sieg durch die Staatsgewalt vereitelt. Doch

wenden wir uns einstweilen zu der Person des Dichters.

Seijid Mohammad Bey [ibn] 'Otmän el Wanäl ^) Galäl ist der

volle Name des Schriftstellers, der sich mit der Chiffer p i*

zu zeichnen pflegt. Ich hatte vor einigen Tagen Gelegenheit, ihn

1) VrI. Ztschr. 1887, .370 ir.

'2) I). h. nus Wana odor \V<ina-l-K('s , einem Dorfe bei Beni-Suel' in Mittol-Aegypton.

(2)

Völlers, Der neuarabische Tartuffe. 37

persönlich kennen zu lernen und bat ihn, mir einige Notizen über

sein Leben und seine litterarische Thätigkeit mitzutheilen ; er erfüllte

meinen Wunsch und ich entnehme dieser arabischen Mittheilung,

die schon wegen ihrer Offenheit bezüglich ägyptischer Verhältnisse

sich nicht für einen Abdruck in extenso eignet, die nachfolgenden

Angaben *).

Seijid Mohammad wurde im Jahre 1245 H. (Sept. 1829 in

Kefr et-Tammä'In geboren, von wo sein aus Wana gebürtiger Vater

bald nach Kairo zog, um den Posten eines Gerichtsschreibers zu

übernehmen. Schon mit 2—3 Jahren fing M. an, den Qorän aus¬

wendig zu lernen, und war, als sein Vater im J. 1250 starb, bis

zur (j^uaiJt gekommen. Sein Grossvater von mütterlicher

Seite sorgte weiter für seine Schulbildung; M. trat in die damals

im Kasr-el-'AinI befindliche, später nach Abü-Za'bal (im südl. Delta)

verlegte Schule ein, wo er die Anfangsgründe der Grammatik, der

Arithmetik und Mathematik erlernte. Nachdem er unter Rifä'a

f:

Bey *) die Prüfung bestanden hatte, wurde er in die q-wJ^! iLw,Joo

aufgenommen, die damals im Ezbekijä-Viertel in Kairo sich befand.

Hier machte er den höheren Kursus in seiner Muttersprache durch

(Rhetorik, Logik, Metrik), erlernte das Französische, etwas Englisch

imd Türkisch, Geographie und Medicin. Im Jahre 1261 trat er

in das Uebersetzungs-Amt (iM.s.yJ! ^) ein, wo er fieissig arabische

und französische Litteratur las, z. B. den hinkenden Teufel des

Lesage, die Charaktere des La Bruyfere, die Bekenntnisse Rousseau's,

die Werke Lafontaine's, Boileau's und Voltaire's. Die damals im

Unterrichts-Ministerium befindliche (später der viceköniglichen Biblio¬

thek einverleibte) Handbibliothek leistete ihm bei diesen Studien

gute Dienste. Von arabischen Werken lernte er den Dlwän des

Sldi 'Omar b. al Färid, die Bänat Su'äd u. a. auswendig. Schon

im Jahre 1262 wurde M. vom Pascha-Wäli ausersehen, um einen

vornehmen Türken , Namens Mustafä Ef. RaMd , im Französischen

1) Kine ähnliclie Notiz wurde von M. O. 6. dem Verfasser der

slX-JiX-JSÜI Ja-Ia-^Ü! mitgetheilt, der sie Bd. XVII p. 62 — 65 s. v. Lij abgedruckt hat. Ich finde mehrere Differenzen zwischen beiden Texten in Ue¬

zug auf Daten und Namen , balte mich aber bei dem bekannten flüchtigen

Charakter der genannten Kompilation für berechtigt, meinem Teite den Vor¬

zug zu geben.

2} Vgl. Ztschr. 1880, 105 f.

7 *

(3)

38 Völlers, Der neuarahische Tartuffe.

ZU unterrichten. Als er mit diesem nach Alexandrien reisen musste,

entlockte ihm das Heimweh nach Kairo mehrere poetische Ergüsse,

in denen er zugleich über die ünempfänglichkeit seines erwachsenen

Schülers klagte; man lese Proben davon in den äJoJ*_5\J! JalxS^J!

a. a. 0. p. 63, 10 ff. Als der Pascha die Nutzlosigkeit dieses Unter¬

richts einsah , versetzte er M. 0. G. in das Quarantaine-Amt und

gab ihm bald darauf ein Nebenamt an der Schule für fremde

Sprachen.

Seijid Mohammad beklagt weiterhin die Zeit der Willkür, die

mit dem Regierungsantritt des 'Abbäs Pascha begann; alle Errungen¬

schaften wurden in Frage gestellt, die genannte Schule wurde auf¬

gelöst und Rifä'a Bey nach dem Südän verbannt. Aus Furcht,

sein Loos zu theilen, unterliess M. 0. G. die Veröffentlichung seiner

u. d. T. Jii^jjJt ^^yfJi^S angefertigten Uebersetzung der Fabeln

Lafontaine's. Diese Zeit des Unbehagens sollte nieht lange dauern ;

als Sa'id Pascha 1270 (1854) ans Ruder kam, wurde Rifä'a Bey

zurückberufen; Clot Bey kehrte aus Frankreich heim, gründete

1273 die medicinische Schule und nahm M. 0. G. in den Conseil

de mödecine auf. Im Jahre 1275 konnte er seine Uebersetzung

der Fabeln Lafontaine's ') veröffentlichen und diejenige von Ber-

nardin de Saint-Pierre's Paul et Virginie in Angriff nehmen. Dies

Werk erschien erst 1285 H. unter dem Titel ^iJ-^-i.

Weiter veröffentlichte er mit Clot Bey zusammen einen Abriss

der Geschichte Mohammad 'Ah's, einen Leitfaden der arabisehen

und französischen Sprache (jCxA>«Jt Kä-SUJI) und eine Anzahl kleiner

poetischer Versuche meist scherzhaften Inhalts (vgl. Katalog von

Kairo IV p. 229). Eine Auswahl von Uebersetzungen aus Boileau

erschien angeblich in der pädagogischen Zeitschrift y*,^tJc»J| ääijj ;

der Verfasser hebt den nachfolgenden Vers als gelungen hervor:

l'honneur est comme une Üe escarpee et sans bord,

on n'y peut pas rentrer, dfes qu'on en est dehors.

^L_La» j-ajLj »_aJi_£ ^l"^—?- ''tj^t^ l?**^' i-ij-^i

j^Lj ci^.^ »j-^ Lji» ^ii».=>-_ji>t ^ vii^j! ^.,t

1) Die jüngste mir belcannte Ausgabe ist der Steindruck von Alexandrien, 1297, 161 S.; die vicekönigl. Bibliothek besitzt ein bandschriftliches, mit den Empfehlungen einer angesehenen Gelehrten-Trias geziertes Exemplar (Katalog IV p. 286 f.).

lf *

(4)

Vollere, Der neuarabische Tartuffe. 39

Im Jahre 1280 wurde unser Dichter in das Kriegsministerium,

1285 in das des Inneren berufen; die ihm hier verbleibende Müsse

benutzte er für seine Molifere-Studien, als deren erste und vielleicht

reifste Frucht der arabische Tartuffe u. d. T. ojJläv« (»^**"

Gottesmann wider Willen") im Jahre 1290 erschien (Wädi en-NÜ,

87 S. 80).

Als S. H. Taufiq Pascha 1296 (1879) an die Regierung kam,

berief er M. 0. G. in sein Kabinet; der Dichter begleitete den

Vice-König auf seiner Reise durchs Delta und veröffentlichte eine

lesenswerthe Beschreibung dieser Fahrt in Reimen (iLi^JiJi ii^LAjwJi

Bulaq, 1297, 34 S.). Zwei andere poetische Sammlungen, ein

Dlwän zu Ehren Tauftq's und ein anderer über die Ereignisse des

letzten russisch-türkischen Kriegs, blieben bislang unveröffentlicht.

Die unten folgende Transcription des Tartuffe-Matlüf war ab¬

geschlossen, als im Frühjahr 1890 (1307) erschien: oL!;,^ j^j^l

oljj'i-A-XJt ^ mit der bekannten Chiffer ^ |» . Dieser

Sammelband enthält die folgenden Komödien Molifere's in neu¬

arabischer Bearbeitung :

1) (S. 3—77) oy-iJO« gvxAJ!. Viele typogi-aphische Nach¬

lässigkeiten der ersten Ausgabe sind hier verbessert worden; andere

z. B. das unverständliche ^*äXj P- sind stehen geblieben. Einige

Aenderungen deuten darauf, dass der Dichter seine Arbeit einer

Durchsicht unterworfen hat.

2) (S. 79—145) les femmes savantes, o'uJLjJ! tL^oJl.

3) (S. 147—188) l'öcole des maris, ^l^^^i 'i^j^.^.

4) (S. 189—240) I'ecole des femmes, tLw-ü! 'sumjXa.

Die Sprache des Matlüf ist im allgemeinen die gegen¬

wärtige ümgangssprache ; in einzelnen finden sich natürlich manche

Ausdrücke und Wendungen, die, wenn im gewöhnlichen Leben

gebraucht, unverständlich bleiben oder auffällig erscheinen würden.

Bald hören wir die ans Erhabene streifende Sprache der Paraenese

und frommen Wichtigthuerei , bald keifen die leidenschaftlich er¬

regten Personen und die derbsten Schimpfwörter fliegen hinüber

und herüber; einige Male hat der Dichter sich kühne Neubildungen

erlaubt; gewisse Wörter, die vor einem Menschenalter noch gäng

und gebe waren , müssen jetzt bereits als veraltet bezeichnet wer¬

den. Ein einziges Mal hat eine echt syrische Form Zutritt er-

(5)

40 Völlers, Der neuarabische Tartuffe.

halten: p. 40 oben: min haun (hön) — min hänä! Alles in allem

gehört unser Text zu den lehrreichsten für den, der eine gränd¬

liche Kenntniss der jetzigen ägypto-arabischen Sprache erwerben

möchte — der tiefer bUckende Arabist wird nicht minder befriedigt

davongehen als derjenige, welcher den arabischen Tartuffe vom

litterargescbichtlichen Standpunkte aus betrachtet. Wer den Matlüf

Jest, ohne in die Entstehung eingeweiht zu sein, wird kaum daran

erinnert, dass er es mit der Umarbeitung eines französischen Schau¬

spiels zu thun hat : so geschickt hat der Dichter die französische

Szenerie durch eine neuägyptische ersetzt. Wie schon oben an¬

gedeutet wurde, schwebt der Sieg der modemen Staatsgewalt über

die Pharisäer des Isläm dem Dichter als Grundgedanke vor. Es

ist nicht überflüssiges Beiwerk, wenn unser Schauspiel in einem

Hymnus auf den Landesherrscher ausklingt; der Vice-König Is¬

mä'il Pascha nimmt hier aus dem Munde eines seiner besten

Bürger den Dank für die Segnungen des von seinem Grossvater

proklamirten modernen Princips der Gewissensfreiheit und Duldung

entgegen.

Der Ort der Handlung ist in Kairo oder der Umgegend zu

suchen: der Amtsbote 'Abd-el-'Al, der in Ma'sara geboren ist und

früher Zollbeamter in Turra war — beides kleine Orte ein wenig

südlich von Kairo — hat die Eltern des Gaibün gut gekannt

(S. 78).

Ein Kommentar, der alle bei einem solchen Texte auftauchen¬

den Fragen erschöpfend beantworten wollte, würde zu einem statt¬

lichen Bande anschwellen. Meine Absicht ging nur dahin, einen

vulgären Text, der in der unvollkommenen arabischen Schrift auch

den gelehrtesten Arabisten in Europa schwerverständlich bleiben

muss, lesbar zu machen und dieses Ziel schien mir eher durch eine

Transcription als durch eine Uebersetzung erreicht zu werden;

beides zusammen hätte wiederum den praktischen Werth dieser

Arbeit als Uebungsstück für Beflissene des Neuarabischen vermindert.

Das Glossar beschränkt sich auf die Erklärang derjenigen Wörter,

bei denen die klassischen Sammlungen und Dozy's supplement uns

im Stich lassen , und auf die Aufhellung einiger schwer verständ¬

lichen Bilder. Für einige Eigenarten der Transcription verweise

ich auf mein Lehrbuch der ägypto-arabischen Umgangssprache.

(Kairo 1890). Die Seitenzahlen der editio princeps (1290) wur¬

den in runden, die der ed. secunda [1307] in eckigen Klammern

am Rande beigefügt.

Kairo, im Oktober 1890.

(6)

Der Seh Matlüf, ein Schauspiel in fünf Aufzügen.

1

Motto:

^l-^ yis ch '"^Is K3)y^. V^jj^

^^jjP ^\ ^3 »^.X_^ »^.^^ uf^' ^

Die spielenden Personen.

U. N. = Frau ümm-en-NllMutter des Gaibün.

Gr. = Gaibün, Gatte der Anisa.

A. = Anlsa, Gattin des öalbün.

S = Sämi, Sohn des Öflbün. | ^j^j^^ ^.^^^^ ^^^^

M. = Merjem, Tochter des Galbuu) '

A. N. = Ahmed Nebih, Geliebter der Merjem.

Sl. = Salmän. Bruder der Anisa.

§. M. = Der §el) Matlüf, Heuchler, spielt lügnerisch den Fronamen.

B. = Bihänä, Dienerin der Merjem.

«A.'A. = 'Abd-el-'Äl, Gerichtsbote, Polizist.

K. H. = Ka'b-el-her, Dienerin der Frau ümm-en-Nil.

Das Stück spielt im Hause .des Gaibün.

el-fasl-el-au wai (4)

el manzar al-auwal

(U.N. u. A. u. M. u. Sl. u. S. u. B. u. K. H.)

U.N. jallä binä, nerü^ Sawäm, jä Ka'b el-H6r!

dolä gamä'a, el-kuUe mä-fihumse hör.

K.H. hüwa gara häga hänä, ja sittinä,

hatta nerüh barra ü-nutruk b6tnä?

U.N. kutr el kaläm mä-löS naf, jallä binä! [4]

räh aS'ud atlifit hänäk walä hänä?

K. H. bess el-hurüg da l6h, wanä Sä'ifa-l-gami'

min taht amrik kulluhum sami' muti',

wa-l-kuUe tabt el-jed, fallt tumurih, teäaddimi, elli teSaddimth ü-te'ahharlh !

U.N. lä winnäbt! lä aS'ud walä biStt (be36t) a3tm,

di mus ma'isa, da marad we-'azäb alim,

rtst niSif, mä-hadde sämi' kilmitt, hattä lisäni mä-dahal fi-siffiti,

hammäm balä-maijä, wanä fi-wustukum

'ämlä 'aräfSä — hü wanä mus sittukum?

1) Iiir eigentliclier Namo ist Dftdft (S. 8).

(7)

B. hüwa hadd Säl \^gSk wala-tneffisom?

di katmet 6h ? wallähi, el-masäkin jiftasum !

U.N. we-kemän Ijaddäma we-tithäki ma'i?

jallah, Sawäm min b6t ibni itla'i!

fi-kulle-jöm halSik 'al6na tiftahi ü-tegaggarl-ll bi-l-'agal ü-teSabbahl?

S. bess eS-gara? (5)

Ü.N. ifera? wala aSül labük?

humä, eUi känü 'allimük, mä eddibük!

tihki kaläm färig hänä? mä-tiljtiSlS ?

hüwantä sakrän bess au wäkil haSiS?

M. jül bess mä-lik?

U.N. uskuti, ü'i tintaäi!

ammä sahih, inn eS-SäSi 'omro baSi,

jä sähja! min-taht-räsik kulle-di, hüwa hadde zöjik fi-l-banät, ji'mil kidi?

A. mä-lik kidä? [5]

U.N. bess uskuti, fa-'ardik,

äh, in'amalti, mä-'amalti bardik,

^aSä elli zejik 'äilä ü-me'eddibä, dünä li-häga bethä merettibä, ü-bess fi-l-libs el-kwaijis fälhä, we-tu^rugi tül-en-nahär, jä-3ärha!

§ufne-n-nisä-l-ahrär, mä jezeijinü illä li-azwäghum welä-jitbaijinü.

Sl. we-ba'd-da-kuUo?

U.N. baäa-ntä et-tänl,

elli hakenäh, räh ne'ido täni,

§üf am-aiüllak, jä gädä', bi-l-marra:

uskut walä Süm wu^rug barra,

gulubte (gilibte) säktä-lak, wintä bardak

^aiMm Swßjä wihtiM fa-'ar^ak,

^alli-l-widäd mä bennä mittäsil wala-aSül libni waz'al wäsil.

S. mä-ljadde mabsüt 'andinä illa-l-fisi (6)

jibhas 'ala-r-rä'ij ü-minnoh jistiäi.

Ü.N. \o,Viih kemäni, wa-l-fisi-da mä-lo?

rägil mesalli mitti Si fi-^älo,

wägib 'aiek innak teSabbil jeddo

we-tistimi' Sölo we-tib:a 'abdo

win-kunte titgaimin we-tiglat marra,

fi-hadrito lä-gadab 'al6k bi-l-marra!

S. eS-el-kaläm-dih ü-mln hänä jithammilo?

dimä mebauwiz welli gä-lo teltilo

Sä'id ü-mithakkim we-'ämil mihtisib, wallähi, Salil bess, er-rägil-dih in-kisib.

(8)

Völlers, Der neuarabische Tartuffe.

B. we-3ammat el-hikmä we-täli' flhä,

win-Säf lä'bä,' bi-l-'agal jifeflhä, wäzä ra'a wähid jehazzar, jusfuro, witalla' ablä So 'al6h we-jukfuro.

Ü.N. el-haSS bi-jeddo, da bati min-el-fo^ül!

gismo sibih min-el-'ebäda fi-n-nohül,

ü-maSsid ibni tisma'ü kalämo

we-tilzaniü kull-el-ljaja Suddämo.

S. wallähi, abüjä äbädän mä-jimkino

min kull agrädo binä jemekkino!

welä aSüf zäto welä aS'ud ma'o

win-kän jitkellim, anä mä-asma'o!

lä-budde-ll 'an-jöm awarrih da-l-Sablh

wafarrago, in-kän muzebzib au salih I

B. ammä 'agä'ib 'andinä we-'är kebir,

rägil faSIr jigi hänä we-ji'mil emir,

mä-jiftikir, lammä dahai häfi hänä,

we-gibbito min el-'araS medehninä, wal-hittä-l-Suftän kuUähä ruSa',

wekmäm Samlso meSarSifä, min el-buSa',

Sawäm nisi asio we-hälto itgaijaret, we-ba'dähä nefso 'al6nä itkebbiret.

Ü.N. el-wassilik, bardo emir tähir nadif,

rihto terudd er-rüh ü-malbüso zarif!

sälih, jeljäf AUäh, we-hälto bähra,

juhkum 'alßkum bi-n-nufüs et-tähra.

B. wallähi, jä sitti, saläho da nifftS, wa-l-habs wa-t-tezwir fih bi-l-ittifäS 1 ü. N. eS-wassiUk tihki . . . ?

B. ü-mln jista'mano,

lammä jegib wähid emin we-ji(}mano?

Ü.N. es-Serr barrä! hüwa Ijaddäm jindimin

da seijid, emir, 'äsU, mu'eddib, mu'tamin!

läkin min jihkl, we-lau 'ala abüh,

wISül 'ala-d-dugri, Sawämak tikrahüh,

hüwa 'adüwo el-muznibln waja-z zunüb,

welä jehibb illa-S-SäSI jöm jetüb.

B. we-l6h jegir, lammä jeSüf wähid jigi,

in-kän zä'irnä wala murtagi,

lo bess käm jöm fi-l-amä'ir-dih tih'

we-kuUamä jeSüf hadde zä'ir, jinfiSi';

biddi a£ul-lik, hin nekün li-waljdinä, (ü-tesäwir 'ala Anisa)

el-jöm baSüfo je^Ir ketir 'ala-sittinä ! Ü.N. itfakkarl fiUi teSüUh wiljrasi, ü'i tezidl fi-l-kaläm we- tin Sasi!

(9)

wägib 'aieh, inno jit'ammar*) bi-l-kaläm 'ala-r-rigäl, elli jigünä fl-zihäm,

we-kuUe-jöm 'ala-l-bäb hamlr balä-'adad,

we-kuUuhum mustaljdimln we-üläd-bäläd

we-aglab el-glrän dagget, muS melih, (8)

win-kän aktarhum jehibbünä sahih.

läkin kaläm-en-näs min Zöd au §o'6b

fi-^aSSinä, billähi, 'aleknm muS '6b?

Sl. jibSa 'alä-da, ümmäl, nebattal da-l-hadit ü-nefudd akl el-lahme ma-'Surb en-nebit, win-gä habib, jis'al 'al6nä, nutrado,

min-Sän kaläm en-näs we-'annä nib'ido,

lau-kän 'al6na elfe sür min-en-nahäs, Wala fedäwijä teSül bi-s-s6f: häs!

bard-el-kaläm mä jinäiti', wahsan linä

ne'üm ü-nuhrus fi-l-mijäh tijäbnä!

B. in-kän kaläm girannä hüwa-l-wah§,

girannä mus Guzz, ma'-gözhä-l-'aß !

jitkellimü 6h döl, kemän mä-jistihüS,

humä Baräbrä kulluhum wala wuhüs,

fl-bethum et-täli' we-dähil kulle jöm,

we-maijet el-hammäm Sussäd el-bäb '6m,

in-kän ma'ähum Söl, jekün 'an-nefsuhum, di-n-näs ti'rafhum we-ti'raf ginsuhum, Säl: kellim el-Sahba bi-kilmä, tistifik welli jekün fihä, tegtbö sedde fik!'-)

U.N. kuU-el-kaläm-da bös welä-lo manfa'a

wa-l-l}öd bi-'ard-en-näs mä-hüwa magda'a!

es-sitt Düdü bethä fuddämnä [8]

zi'ilet mjn-el-'älam we-kasrithä hänä

B. es-sifte Düdü, min jeäül 'anhä kaläm?

horrä, taSIja mä-'al6häS maläm!

läkinhä kibret Sawi witSaddimet withassaret 'ala-§-Sabäb witneddimet

min iillet el-hlla ü-min kasret mäfiS

täbet 'an-el-'ara;i we-'an-Surb-el-haSiS,

känet wahja Sebbä taht el-babbaha

ü-tekellim el gid'än we-tihwa-s-sarmaha win-fät 'al6hä-l-helu tirmiS bi-l-'ojün we-tiftiljir bi-s-sarf ma' kutr ed-dijün.

lammä atähä-S-§6b we-deldil nehdahä

1) So ist wolil statt des unverständlichen ^ » ° ' „' i>i> Texte zu lesen.

Ungebildete verwechseln das ursprüngliche und das sekundäre Hamza.

2) Vgl Spitta amsäl no. 223 (Grammatik S. 510); Landberg, proverbes et dictons vol. I no. LVII.

(10)

Völlers, Der neuarabisclie Tartuffe. AS>

we-baijin el-kurm6s (karämls ed. 2) Sawäm föS-gildahä,

sibhet 'adam wa-l-gill fi-l-3elb inzara', (9)

tiz'al we-tizzarbin, izä säfet gädä' ü-tetuU min-et-täSa we-tisdah li-s-sugär

we-tulirug es-sikkä waräbum bi-l-izär

we kulli-da mus 'aSl, da asio hasad

min-ba'de-ljarmä fi-l-mizäg, elli infasad, we-di tabi'a fi-l-'agä'iz kuUahä,

lam') tisbal ahl-el-hazz, lau kän ahlahä.

U.N. li-A. ädi-l kaläm el-lielu dalli ji'gibik, tistähli kl billi jeliilli-bik V

ammä anä, mä-li hänä illa-s-suküt, ü-min-el-bijüt barijä ü-mäläll fi-l-bijüt,

anä kemän abki waSül-li kilmetön,

hüwa-l-kaläm min gör hanak juljrug min-6n?

|ül 'omri ibni mä-'amal taijib hänä

illä maglto (megibto, ed. 2) fi-l-imäm bi-betnä

da-s-seh Abü Matlüf Rabbi arsalo!

jigli sädä-l-Selb el-laazln we-jigsilo je'allim ülädi es-salä waja-s-sijäm,

mä hadde z6jo fl-bijüt-en-näs Imäm!

meskin, min kän jihrimo minno Alläh!

jemüt Satil-el-kufr, mä-ji'raf dawäh

läkin kalämi 'andükum räh fi-l-hawä,

intum gamä'a bäsin-ed-din sawä

mä-tiflahü illä til'abü ü-tekarkarü ü-te'arbidü tül-en-nahär we-tiskarü,

'ala-l-husüR Salmän min-dünkum teSll ^)

(ü-tesäwir 'aieh)

tül-en-nahär marmi hänä z6j-el-Satil !

(summa tidrab K. H. bi-l-keff ü-teSül) [9]

jallä baSul-lik min hänä uVjrugi ma'i

tül-en-nahär Sä'dä kidä titmarSa'l!

lamallas üdänik wabri gittitik

welä ahalli hadde minnä jebadditik !

e 1 manzar e s - s ä n i.

Sl. u. B.

Sl. rühl baSa, in-sä-alläh, hänä mä-tirga'i, tül-en-nahär tehänSt ü-tega'ga i!

1) „lam" gehört nicht mehr der Umgangssprache an. VVenn Spitta es gehört zu haben glaubt (Grammatik S. Ifif) A. 1), so war es eben irrthümlich:

der sich sträubende Jungo Siigte: iH-ma-ngi! nein! ich komme nicht! — donn

die einfache Negation mä (ohne se) drückt in don Gegenden, wo mä-so die

Kegel ist, eino strengere, abschliessende Verneinung aus, ubgesehen davon, dass sie mundartlich noch überwiegend oder allein gebräucblicb ist.

2) Beide Te.xte ^sCi .

(11)

VoUers, Der neuarabische Tartuffe.

B. jikfä baSa, biSwes, ahsan tisma'ak ti'mil hnä Säbäkä we-tithänis ma'ak.

Sl. mä-hadde säji'hä hinäS welä-kaläm ü-bess mäskä Säfjet eS-s6^ el-Imäm.

B. e§-häl? lau Sufte ibnahä we-3äftto, tilSa imäm-el-bet sahh aQünto.

da-s-s6h Abü Matlüf 'irif juhkum 'al6h

mä-jeräblo fi-l-b6t, hattä jebüs ideh!

min-gaflito 'ämil-lo rafiio au ahüh we-aglab el-auäät jeSül 'aieh abüh wifaddalo 'ala-l-familiä kullahä,

ibno ü-binto ma'a-harimo we-ahlahä

win-kän ma'o asrär mä-jehüShä 'aieh

we-jirtikin fi-kuUe-tedbiro il6h.

izä läsäh muäbil 'al6h je'annajo wita"amo wisarrabo wlnaSSaSo, jiglis 'as-sufra ma'o wlzaSiamo

win Sali 'ando-l-'sS Sawäm jelaSSamo we-jinbisit ketir, lammä jedibbahä we-täset eS-surba bi-halSo jekubbahä win-kän jitkarra' we-jiftah mabla'o, jifrah ketir winaSSato wiSagga'o

Susr-el-kaläm, da-S-§6h Abü-Matlüf mälik,

'aSlo we-rüho, absar-izzöl', mä-silik;

tilsäh izä tekellim bi-kilmet-el-ljab!s jisnit lahä kinno be-jiSra fi-l-hadis, hattä taräh ha^t et-tabät fi-matraho, jirkab husän fi-gaflito we-jirmaho we-kullamä jutlub fulüs, jenauwilo tasmai, welä 'omro li-s-sarräf hauwilo

we-hukmo finä wahwa mä-jinSiri'

we-lo kaläm z6j-el-gulal mä-jinbili'!

jä-rabb! seijidnä, ba'de-mä kän ju'budo,

jigdab 'aieh min betnä we-jutrudo !

el manzar es-sälis.

A. u. S. u. M. u. Sl. u. B.

A. li-Sl. lau kirnte hädir, kunte tisma' sittinä jä dahwiti, min-hail"-mä-Sälet linä !

haUlk, lamma a^la', asüf sidi, wagi,

lä budd, inno ba'de-sä'a-mä jigi.

Sl. halliki, anä astannä hänä min-g6r-tulü',

mä-jenübni illä bess miWär er-rugü'.

el manzar er -räbi'.

Sl. u. S. u. B.

S. jä sitte, Bihänä, 'ala-uhtl kellimih.

(12)

Vollerg, Der neuarabigche Tartuffe.

ijäk jegauwizhä li-sldi Ahmed Neblh,

ahsan ana hä'if min es-s6h, el-Imäm,

la-jekün tawaSSaf-lo we-hammad fi-l-kaläm

wana-ahibb Ahmed we-uhto ahibbahä

we-ma3sidi, jä sitt, aggauwiz bahä.

6. uskut ba^a, ahsan abük gä jisma'ak

juS'ud jeza"a3-ll we-jithäni3 ma'ak !

el manzar el-hämis.

G. u. Sl. u. B.

G. li-Sl.

ahlan, neslbl, sidl Salmän, es-sa^i!

Sl. el-hamdu-liUäh, 'as-saläma, jä ahi!

Ct. Alläh jebärik-ftk linä we-jihfazak lilläh, mä-ahläk wahlä malfazak!

(i. li-B. wintum kemän fi-tül-gijäbi izzöükum?

ijäk tekünü bi-l-'awäfi kullukum!

B. sitti, Anisa, issalba^et Sabl-el-'asä bätet bi-tül-el-l6l wahjä meSauwiSä.

Ö. wa-S-^6h Abü-Matlüf?

B. " bi-her fi-kuUi-Se,

jim§i we-jitheddif bi-gibbä mismisi;

wal-wisS rädid wa-l-hudüd metahtaha

we-lo zunüd b6da semlnä mebatraha.

G. meskin, jä Matlüf!

B. we-sitti itgallibet

bätet 'ala-farl el-'aja witSallibet we-ga 'l-'asä winSäl wahja mä-däSto, Sata' el-'aja bi-l-h6l we-äata'et slrto.

Ö. we-s6hnä Matlüf?

B. ^ akal wahdo-l-'aSä

mä-bess-haSSimhä we-lä-bess ihta^ä

illä samat farhä 'ala-Selbo kidä, warba' su;aS min-el-kebir meSaddidä!

(jt. meskin, jä Matlüf!

B. we-tät el-l6l Sawäm

we-sittinä mä-tedüS fih tib el-manäm, suhnä min-en-nezlä we-tiSdah ft-sarär hattä Sadd6nä-l-l6l we-gä ba'do 'n-nahär.

6. we-sehnä Matlüf?

B. akal, lamma 'nSalab

we-ba'dahä issallä bi-angar (ed. 2) min 'enäb

we-bät jesahhar tül-l6lä li-s-sabäh

welä-sihi illä fön? — hatta '1-waSt räh.

G. meskin, jä Matlüf!

B. we-hijä säfet el-'azäb

di-l-l6lä em-bäreh känet lelä hibäb

(13)

gäba-l-hakim, fasad d(i)rft'hä marratön

wa-d-dem-liswid säl minhä waätön.

G. we-Sehnä Matlüf?

B. sibih z6j-el-hadtd

we-kulle jöm fi-aklito 'an-jöm jezid, laglin jewaifar 'aftto 'and-el-mabit, Sirib 'as-sufra telät-irtäl-nebit ! G. meskin, jä Matlüf!

B. ähum laljrin bi-lj6r

we-akluhum bukra jekün min lahme t6r,

wallähi latla' föä wadrab maSwara

waäül li-sitti 'ala-l-kaläm elli gara !

el manzar es-sädis.

G. u. Sl.

Sl. el-binte Merjem tannahä tis'al 'al6k

läkinhä hä'ifä tu3af mä-bön-jeddek.

wa-l-lia33 jinääl, jä alji, mus mashara, min bess jiädar jistimi' lilli gara?

wizunn rägil fi-l-medinä zeji-dä, min-ba'de-mä kän miftiSir, ji.sbah kidä!

ö. gandaS swfejä, jä nesibi, wiftikir, hüwa hänä kuU-er-rigäl mä-tinzikir?

wintä kemän elli tekün mä-ti'rafo ü-teljüd fi-'ardo, beSet mä-tinsifo.

Sl. in-kunte anä mä a'rafös, 3ül-ll 'alfeh, laglin, izä sufto, aSaf wabxis ideh.

G. haSiäatan, izä 'irifto, tinbisit, tuSa' 'aieh fi-kulle jöm we-tinbihit we-tinSirih minno, iza-tkellim ketir

ü-te:ül 'aieh: min haSS, da rägil emir,

min jiStidi-bo fi-l-fi'äl, 'äS fi-amän

we-jizhad ed-dinjä welä-jäkul kemän.

ammä anä, el-jöm, elli aSaddih ma'o,

al.iibb askut 'an-kalämi wasma'o,

we-lau 'idimte ahli wülädi sawä,

winsabte bi-t-teswis, jekün hüwa ed-dawa !

Sl. jä-sahbi, ahl-el-galäla hum kidä, jibSa gebin-eS-sabs 'j blnaSSat nädä.

G. lau kunte tunzurni wanä ba'aunaäo,

la-kunte tilisidni 'aieh we-ti'saSo Alläh 'aieh, lammä jigi wa3t-es-salä wiljuss fi-l-gämi' wanä Sä'id mi'äb, tilia 'ojün en-näs fih mursaäa Vulgär salis.

(14)

Völlers, Der neuarabische Tartufe. 49

we-Sulübhum fi-gibbito me'allaSa we-hölhum mä-jiltifit min-el-huSü', näzlä 'ala-sidro min-el-ljisjä dumü' wizä Ijaragnä, tiltiälh Säm wimtasal we-sabbal ebrlSön maijä bi-l-'agal

wiSaija' el-haddäm be-jindah-ll Sawäm

wISül: israb min-es-sebll, ahsan haräm!

win-kunte a'tl-lo fulüs 'ala-s-sebil, fät nussahä fi-jeddl we-jirda bi-l-Salü;

win-kunte märdäS we-ljadhä kullahä,

lä-budde-mä-jihsin iläl-fu>ara bahä;

min-jöm dahai beti wanä fl-h6r ketir,

we-manjam el-üläd 'ala-fars-el-harir.

wahabti-lo rühi we-mäll wal-harlm

min-taht amro '1-kulle-da tab'o selim!

izä-ra'a 'ebä 'ala-ahll, jeSül

min-ger-tekllf bönnä wala fudül

we-kulli-se, säfo min-en-niswän, haräm, [14]

hattä salät-es-subh fi-l-b6t-el-haräm.

Sl. deh di-l-'kälänii el-3afs di? min ji'silo?

delli jeSülo tör wa-n-näs ti'Silo ! billähi, tefuddak, jä ahi, min-da-l-umür wisgä li-ahl-el-'elm, inn el-'elm nür!

Gr. ü'ä tebüd fi-haS3 ahl-AUäh, terüh fi-§urbet-em-maija we-tizhar fik gurüh, döl sirruhum bäti', Sawämak ji'rafum, min ji'tirid bi-l-fi'l, fih jisrifum!

Sl. döl elli zejak 'aSluhum 'ala-Sadduhum tihsib gami'-en-näs 'amjän zefhum, welli kasaf rabb-el-'ibäd baslrto

we-jikrah ed-deggäl we-jikrah slrto

mä-lo i'tibär flhum welä-lo i'tiSäd, wallähi 'tlaffatu 'Inä el-ahäli wa-l-biläd!

hüwa kalämkum-da 'alenä jintili ? (16)

Allähu a'lam bi-l-melebbiS wa-l-ball !

mä-jegurruküs el-häl ! lahüwa ihna lukum 'abid ?

dahnä nesüf eS-s6 wahwa lissä ba'id

we-ni'raf en-näs kulluhum min-'äl we-dün

ü-nemaijiz el-'äsil ü-min kän bo gunün,

we-ni'raf es-sälib sahih we-ahl-er-rijä welli 'ala-l-hizj welli fth dijä,

win-kän gabän, jizhar linä wala ba^al

wa-l-full rihto tebän min rihet el basal

we-naSSet ed-dinär min-ez-zagal tebän

we-göhar es-sSf jin'irif min-et-tibän, wa-l-bedr mä-jihfä, izä kän fi s-sämä illä 'ala-min kän fl-'öneh 'ama.

Bd. XLV. *

S

(15)

Gr. ma'lütn, ü-min z6jak be-ji'raf kulli-s6, jihki kidä kuU-el-kaläm, mä-ji^tisi?

'ämil linä 'äSU 3awi we-sätir kebir

wa-n-näs 'andak kullahä titla' hamir !

Sl. mus zeü-mä be-tihki anä mä-baddi'is

welä baml, inni fihum z6jl mafis,

läkin gäjet-mä Saröte fi-t-tagruba, a'raf bi-ahl-el-liaSS we-ahl-ez-zebzäbä

we-a'raf ed-deggäl we-arbäb-el-'ibar (ed. 2)

hattä '1-mesih-da a'rafo, izä zahar

we-akrah 'ala-3elbl er-rijä waja-n-nifä3, [15]

lau-kän mar(r)a, lahlif 'alehä hattä bi-t-taläS.

muS fih hadis wärid 'ala-min-^aSSinä?

ihnä bi-'6n-Alläh ni'raf dinnä!

huwa 'nhü lahsan, min jewam bi-.s-.saläh

wa-l-3elb minno mintiwi 'ala-t-taläh ?

jibhas 'an-ed-dirhem we-lau min mäl-jetim

wihuSs fi-l-mensib we-lau inno behlm

wizä Sidir 'ala-s-serr, hälan jifalo wizä ra'a reijis, 'aieh jistagfilo, el-mekr 'ando bi-l-äufaf wajä-l-ljidä' marra bi-ma'rüfo ü-maira bi-d-dirä',

wiiül : meSaddar hikmet el-mölä 'agab

we-jikrah el-fadda we-juknuz fi-d-dähäbl —

wala rägil sälih haSiJl minkisir, wa3t-el-'ibäda sedde tiliäh mustatir lä jifal illa-l-her welä-jüzi ahad welä-lo mazbar ma'-üläd-el-bäläd,

beno ü-bSn-Alläh 'amär; jeJarrabo (17)

we-aglab-en-näs el-akäbir tutlubo.

fen er-rigäl es-sälhin, ahl-el-karam, elli telääi bijüthum z6j-el-baram?

fen Ibn Edhem ') wa-l-gazält wa-l-Imäm ^),

ahl-et-tU3a wa-l-megd we-ashäb-el-maääm?

we-fen 'Omar 'Abd-al-'aziz wibn el-'Afif we-fen ahl-el-helm wa-l-'elm eS-serlf?

in-kän da'if, jiisid himähum, junsurüh au-juhturü ft-bet-muzlim, nauwarüh,

wa-z-zuhd fi-d-dinjä luhum dedan we-dtn,

mä-ji'rafüS el-ubha ülä fi-l-jaStn,

balagü bi-kutr el-helm wa-l-'elm es-saraf, we-faddalü libs-el-ljusüna 'ala-t-taraf

1) D. i. Ibräiiim [ibn] Edliem vgl. es-Sa'räwi's Biographien; Haji Khalfa s. v.

JyuJi ^[JiS; Snouck's Mekka II, 59 f; Hs. Gotha IV no. 2752: iC-kaJj

* ^

«JÜ! 'J; U. i. es-Safi'i.

t

(16)

lä-jutlubü bi-l-gäh azija li-l-'ibäd

we-rabbunä bi-l-lj6r li-mabsübhum aräd,

jirdü min-el-ma'kal bi-mä-fi-l-kifäf win-gatbum ed-dinjä, jewarrüha 'l-'efäf, lä-jutrudu '1-muznib welä-jithakkimü illä umüro lilläbi jesellimü.

ädi-s-saläh lilli jerid welä baläs, welli jekün teSlid zähir, fabwa las, fen-döl ü-fen Sebak baäa, jä säl^bl?

mä-tigls slrto äatt, wahjät en-näbi!

Gr. l]allas kalämak!

Sl. mä-baSa 'andi kaläm.

G. (wahwa rä'i^) min-gör-mu'äljaza ! [16]

Sl. bess hod kilmä Sawäm,

intä 'atete Ahmed Nebih Söl fi-n-näsäb, billähi, mä-tiSdar 'aieh min-ger-säbäb.

G. taijib!

Sl. we-ba'd-el-wa'd muS 'aSd-en-nikäh ? (18)

G. sahih!

Sl. we-leh me'aljljaro wa-l-waSt räti?

G. mä'rafS anä!

Sl. ') mä-fih maSäsid tänjä?

G. da-mus kaläm !

Sl. jimkin di dinjä fänjä,

wala jekün wähid naäal-lak 'an-hadit?

ahlafte Sölak fi-z-zawäg wala nisit?

G. jimkin.

Sl. izä-kän fih kaläm, ma-tebaijino, [17]

dä wäd sugaijar, lä-budde ni'raf nibtino!

Gr. di-l-waSt mus fädi we-'aSli fi-istigäl, lialhni arüh! el-waSt räh. jabn-el-haläl!

el fasl es-säni. (19)

el manzar el-auwal.

G. u. M.

G. jä bint! jä Merjem!

M. na'am ?

G. jallä, ihdari !

illä ma'i kilmä welä-tit'ahhaii !

M. (li-G. wahwa junzur fi-öda)

'äuzS häga, jäbüjä?

G. lä, basüf,

jekunse wähid jisma' el-Söl au jesüf,

baSa, isma'!, lammaSül-lik 'a1a-l-^abar inti bi-'ön-AUäh muti'a min-es-si^ar, 1) Im Texte stellt fälschlich Sämi.

(17)

winti a'azz-en-näs 'andi kulluhum, welli aiülö-lik, ahäf aiül luhum.

M. wallähi, anä äelbi ingabar min-malfazak, Alläh jehalllk-li ketir we-jihfazak!

G. äho-l-''aSam flkl we-fl-wiS§ik kidä, mahla-l-kaläm kullo, izä-kän z61"-di!

M. ma'lüm anä bi-tä'tl-lak aftiljir (20)

fl-wust ihwäti bi-hubbak anSihir

G. ma'den, baSa, es jublugik 'an-el-Imäm ? [18]

M. es-s6h Abü-Matlüf latlf min-ger-kaläm.

el-manzar es-säni.

G. u-M. u-B. (tudhul bisw6s we-tuäaf wara G. min-gör-

mä-jesüfhä)

G. li-M. sahih we-läkinni aräh latif Sawi,

mä-sufte zejo Satte rägil mistiwl.

^ät;rl aSüf-li jöm jekün Selbi inSarah wagauwizik-lo, ba'de-mä-a'mil-lik farah.

M. hallih ! hüwa sälih wala mittisi,

hüwantä igganninte, lammä ähod fiSi?

G. leh? wa-l-fiii mä-lo, izä-kän zei-di mä-tistihiS, jä hint, tihki-ll kidä?

anä nawete anäsbo min-ger-kaläm winti 'alekl tisma'i el-3öl wa-s-saläm!

(summa jiltifit waräh jeSüf B.) fa-je-ül:

winti kemän es-wassilik tigl hänä?

we-suglik eh, lammä tebuSsi bennä?

B. anä balagni — eS-Serr barrä! — 'an-habar,

baSa jesekSik gittiti zej-el-ibar.

Sälü 'aiek biddak tenäsib-lak fiSi!

G. winti, izä simi'tih, leb mä-tesaddaSi?

B. lä! hüwanä igganninte, asadda' da-l-kaläm, (21)

lammä tegauwizhä firi wala-imäm?

G. 'äwid tesüfl, in kän galat wala sa^ih !

B. jü ! in kunte bithazzar, äbo bardo melih !

G. dugri! anä näwi mesammim 'ala-l-gawäz [19]

li-s-seh Abü-Matlüf we-haddart el-gihäz !

B. jä bint! da kullo bäzär, mä-tiz'all!

nänä! balä Matlüf, balä-l-usta 'All!

G. ba'den anä az'al Sawämak wanhimiS !

B. jü bi-dem ! anä mä-ll ? bi-hätrak anfiliS !

danä baäül 'äsil we-daSnak helliset, hattä malet wissak Sawäm ü-fenniset, we-ba'dahä ti'mil 'amä'il-el-magänin,

a£ül-li-mln? fa-'ardukum! wahki li-min?

G. kemän be-tuSbuti 'alejä we-tunturi !

bafa 'alri-da ummäl te;üli we-tisdarl!

(18)

VoUera, Der neuarabiacfie Tartuffe.

B. lau kunte tihki bess min-^6r-za'al, illä intä z6j-ez-z6t fi-n-när iSta'al,

hüwantä mustagni 'ala-biutak kidä,

lammä tegauwizhä li-rägil zSI-di?

wala-nkaraSnä el-jöm 'ala-Sän-eu-näsäb,

lammä temaijil bahtihä min-gör-säbäb ?

ü-telattam ülädak 'ala-rägil Sizir, 'umro 'ala-masrüf-lelä in-8idir.

Gr. eiwah, uskuti, nänä, ü-mä-lo, in kän faSlr, bardo Ijabib-AUäh, we-säbib-ljör ketir,

nefso Seriftl itnazzahet 'an-el-^nä, ji'raf be-inn el-mäl masiro li-l-fänä

tarak wara-dabro-d-derähim wa-l-matä', lammä ra'ähä bös min-ger-intifä', ü-bi-husn-tab'o mäl li-'es-el-ähra

wa-l-haä3 bi-jeddo, hijä el-ma'lsa-l-fähra ! läkin bi-amwäli a'ino 'ala-l-gawäz

wal.iott 'anno-l-mahr wa'mil-lo-l-gihäz, hatta-tnauwar süfto b6n-el-'omad, wifüJ 'ala-l-umara we-a'jän-el-bäläd.

B. in-kän kidä ra'jo 'aieh, elli nawa,

di-l-fahfaba wa-z-zuhd mä-jimsü sawa,

ü-minen jeliibb en-nusk wlrid el-'efäf wikattar el-ilwän ba'd-el-akl häf?

da-s-sälih, elli bi-l-3alil minhä iätana' lä jintazir li-l-kibr jöm wala-t-tama' ! taijib, ridinä bi-l-kaläm, elli mada, inno imäm we-'asäi'to mefaddada;

läkin te:ül eh bess fi-wisso-l-3abih, di ru'ito fi-l-batn tumgus zef-rih, we-lihjito min-en-naSüJ melebbidä, fihä hallma färsä ü-memeddidä!

tegauwizo Merjem welä-tihSä maläm ?

wallähi, mä-jesüfliä, we-lau kän fi-l-manäm!

da-l-bint, in-kän el-'aris wihiS äawi, min-lelet-ed-dublä Sawämak tiltiwi,

win-kän abühä Satte mä-jihsib hisäb,

tedauwaso da-l-bint anwa'-el-'azäb ü-tesüf lahä wähid mesäwi, ti'sa.o we-tikrah el-göz el-Sabih ü-te|allaJo!

Gl. bara 'alä-da nafd-hukm-el-ababät we-nimtisil dimä li-ahkäm el-banät!

B. anä kaläm-el-haSÜ mä-ajdars aktimo,

welli ahibbo, bi-n-nasiha abdimo.

Gr. li-M. mä-tisma'is, jä bint, minhä da-1-hadlt kullo 'ala-räji anä, mä-däm ridit,

sahih, kunte a'tete Söl li-Abmed Nebih,

8 *

(19)

■i

■we-ridit — zämän fät — be-in tegauwizlb,

läkin balagni ba'de-mudda Sissito,

lammä abüh mät, räh we-daija' hissito,

welä dabal gämi' we-sallä fth dom,

illä ;atil-es-sarmaha fi-kulle-jöm.

B. kutr es-salä ma'-er-rijä mä-ti'gibak!

hüwa-d-dihän 'ala-1-wabar jegurri-bak?

(j. li-B. bess uskuti ü-waffarl nasä'ihik !

Alläh jibri dimmitik ü-jesämhik !

ö li-binto: winti isma'i, jä Merjem, elli Sulti-lik, [21]

da-S-seh Matlüf fi-l-gawäz jisahhi-lik.

bukra tesüfi fi-l-h6r kullo wa-l-'adal we-tublugl min-el-gawäzä di-l-amal we-tignami kull-el-huzüz waja-s-surür ü-teiül: 'uäbäl el-bakäri wa-t-tuhür!

B. jü, bess ba'd-es-Serr we-insä-Alläh, el-'eddä, hod da-l-'aris ft-wuste-turbä meddido!

G. li-B. fuddik baSa, nänä, kaläm we-naSwara, winti es-jehussik bess fl-di, jä marra!?

B. mä-lSs da'wa, bess anä Selbi ma'ak,

ahibb aäül 'ala-s-s6, elli jinfa'ak !

6. jä muslimä ! anä fa-'ardik tuskuti !

biddik teSülI gedde wala tenekkiti?

B. jibSa kafarte elli barül-lak 'ala-s-sahih.

G. aiwa ! kafarti bi-n-näbi we-bi-l-mesih !

B. wallähi lahkl gasb-'annak waksifak, (24)

waSül 'aiek 'and-en-nisä we-ausifak!

G. ja näs! haSSa bess!

B. mäsdar 'ala-s-suküt,

tannl aiül-lak wansahak, hatta amüt!

ti'mil salih we-tinhimiä, mä-jintillS, da-s-sabr her, jä muslimin, z6jo mafis!

G. sabri farag, bess uskuti, amrik 'agab!

B. sikitte, ihki-ntä wädini Suite: hab? [22]

G. li-binto : itfakkari filii haketo !

B. li-wahdihä: wutruki!

hüwa-l-kaläm di, jä nadäma, jinhiki?

(j. li-binto :

da-S-seh Matlüf el-fiSi rägil fadil!

B. li-wahdihä:

sadaSte, läkin bess munhäro tawil!

Cx. (jiltifit h-B. wisallab" Ideh wihallihä tihki)

B. lau kunte min-Merjem wabli ithakkimü

we-gauwizünl ga.sbe-li-mä-.sammiraü,

i *

(20)

la'mil li-gozi fi-s-sabähljä Surün

wähod bi-tärl bess well! jekün, jekün!

G. li-B. : baSa kalämi kullito räh fi-l-hawa !

B. in-kunte athaddit baSa, gatni awa. (25)

G. jib;a-l-kaläm, elli simi'to, mus kaläm!

B. bahki ma'a-rühl, intä mä-lak, jä saläm!?

ö. li-wahdo: lä budde-ll di-l-fägrä min-darbihä

wasaggal el-lakäklm waksar 4abbihä

(summa juSaf wusüf elli jerid jidrab we-kuUimä jihkl

ma'-binto, junzur li-B. wahjä wäsft, min-gfer-kaläm)

G. ma'-binto M.: [23]

Süll 'ala-räjik baSa k6f el-'amal, hüwa-l-kaläm di-l-waSt fl-'aSUk daljal?

G. li-B. winti hurusti, leh mä-tithadditI ?

B. anä kuUimä athaddit, teSül-lJ : uskuti !

G. Süli-15 'ala-räjik!

B. anä mä-baSbalo !

G. da-Seljnä Matlüf . . .

B. jü darbä tetaltilo !

G. li-M. äl)ir-el-kaläm, jä bint, isgi li-l-maSäl! (26)

anä 'aiejä el-amr winti el-imtisäl!

B. (wahjä härbä)

jä hint Solo el-hels dalli tisma'Ih,

min widnik et-tänjä lawämak talla'lh !

G. (jigrl jidrab B. bi-l-keff, mä-jehassalhäS) fa-jesül H-M.:

wa-l-Safa en-nakbä minön di gat ma'ik?

fi-kuUe-mä-timsi, tigi we-titba'ik,

farhadte minhä wa-l-fu'äd minni infatar, tihfad kaläm ü-teruhl) fih z6j-el-matar, rühl baSa! Alläh jil'an et-tab' el-Sablh!

anä ti'ibt el-jöm we-biddi-astarlh !

el manzar es-sälis.

M. we-B.

B. hüwanti wä.sil mä-baSäs ma'ik kaläm? [24]

teslbini ahkl li-wahdi, jä saläm!

wisahh minnik tutruki el-'älam teSül

we-jilzimükl bi-l-gawäz min-g6r-usül !

M. mä hüwä abüjä? kunte aSül eh baSa?

B. kunte atla'l-lo bi-l-'agal bi-mu'allaSa !

M. we-kunte ahki-lo wa:ül-lo bess eh?

hakam 'alenä ü-min kän juhkum 'al6h?

B. Süh : el-muhabba mus bi-Selb-el-ger tekün,

win-hän Nebih 'ala-n-näs, 'alejä mä-jehün !

welli jehibb es-se li-nefso jutlubo, (27)

welli be-juht,ub, jähod elli ji'gibo,

(21)

56 Vollei-s, Der neuarahUclie Tartuffe.

win-kän jeliibb eS-56lj Sawi we-ju'zuro, jeiüm jalla ju^tubo wigauwizo!

M. läkin abüjä lo 'alejä mä-jerid, mäSdarS anSus fi-l-kalätn wala azid!

B. taijib, 'irifnä, wa-l-gädä' Ahmed Nebih, inti tehibbih gedde wala tikrahlh?

M. kemän 'andik Sekke fi-bubbi ma'o?

welli dahai fi-l-Jelb, min jetalla'o?

lamminta 'ärfä kuUiSe, leb tis'all?

hüwa hali-l-bäl zej-el-mibtali?

B. elli a'iafo minnik kalämik bi-l-hanak, a'raße Selbik, jä-tara fih inSabak?

M. es-Sekke fi-hubbi galat minnik kebir.

da-l-Selb, lammä jinzikir Ahmed, jetir!

B. jibSa sahih ummäl! [25]

M. aljibbo! wa'SaSo!

B. lähar kemän ismik ketir jeSauwaSo!

M. jibSa?!

B. wiii'tü-l-kuUe fi-säräk-el-hawa.

älio-l-gawäz min-sänkum ....

M. juhkum dawa! (28)

B. we-leh bitballi-l-fisi-di jutlubik ? hijä 'idmet el-gid'än, lammä juljtubik?

M. izä gasabnl 'ala-l-gawäz-di wäldi,

el-möt ahsan h welä ähod er-radi!

B. ü-temauwuti rühik weleh? jä dahwiti!

ü-min jeti : minnik kidä tithadditi ?

M. aski li-min ummäl? we-lammantt kemän

'ämlä 'alejä 'andi ba a, inti wa-z-zäinän!

B. wanä a'mil eh, lammä abüki kellimik.

haddis rabat buSSik wala kemmimik?

M. kän el-haja bäni 'alejil elfe sür!

B. wägib 'ala-1-'äsis, jekün Selbe gasür! [26]

M. min-sän-kidä anä Suite : dähmed jiltigil.

weSulte: abüjä jintibi-lo we-jimtisil!

B. hüwa abüki tizbar en-nabwa 'alöli.

wa-s-seli Matlüf da nierabbal-lo idüh?

Abmed Nebih mä-lo el-gädä' wes-sito [ed. '2 sibbitoj? ')

hüwa abüki, elli rigi' fi-kilinito!

M. win-kän abiijil märdiS wimtana', (29)

arüh anaiSi-li 'ala-köfi gädä' wafüt ahli watba' fi'l-el-gunün watruk el-wägib 'alojä wa-l-3anüu!

1) Boido Lesarten sind zulässig. Kd. 1: Wus hat ur Uöses gethan?

Kd. 2: Warum verdient er, geschmäht zu werden?

(22)

Völlers, Der neuarabische Tarluffe.

B. jib3a liki fi-S-§eh Matlüf da hawa,

in-kän kidil, iggauwizü bukra sawa!

lammänti rädja-bo we-l6h be-tinkirl V

wism-gfero föS-lisänik tuzkuri?

da-S-Seh Matlüf el-fi3i rägil kuläh, jisdar abüki je'iS-lo sä'a baläh?

liatta iStahar amro we-§ihdit-lo-r-rigäl, be-inno intahä-lo-l-amr fi-häza-l-magäl, we-leff Säl ahdar 'aläma 'ala-S-saraf we-5arr sultän-el-gamäl lo wi'taraf!

IjaSää kimil Ijazzik we-rabbik as'adik, izä sibih b6n-er-rigäl da sidik!

M. muS el-kaläm-di, elli jeäassar himmiti, anä garä-li 6h kidä tismati?

B. haSSä 'aiis, jiSrah iawi göz-el-hänä!

imtä aSüfkum mäsjln sawa hänä?

M. jikfa kaläm mügi' we-bädäl-en-naäwara iddebbiri fi-amr wala maswara;

weiu te3üÜ-U 'al6h, anä afalo ....

B. täwi'i abüki! ahsan min-elli ni'milo.

bukra jegtb-lik Sirde gi'äsi 'aris

wala jegib-lik berberi wismo : Dris !

jibJa jigi bälo wahüh we-'ammito

we-bint ahüh wuhto we-tihdar giddito!

we-ju3'udü wikerkibü-lik h-l-hadir we-ba'd-akl-ed-duhn jit'aSSü fatir wisefsifü min-en-))asü3 we-juzru3um,

jibäa hänäk el-käm baläta jubru3um!

M. jä haiti, Bihänä, kafa nänä 'azäb,

jibäa mafis illä bikäjet es-seh Hibäb!

el-3azd (iasd) sä'dlni iawäm 'ala-l-baläs ! B. fi-hidmitik bardi!

M, Sawäm ! absan haläs !

B. tistähli kuU-el-'azäb da fi-l-bädän,

lä Abmed Nebih tiggauwizih wala Hasan

M. töba, fa-'ardik!

B. da-l-fibi jefaihinik

wilagmitik min-en-nasü3 widehninik

M. in kän 'ala-babti-l-maSüm Selbik Sisi,

Süli haläsik, jä Bihänä, we-3allisi!

fauwudte amri Ullähi, rabb el-'ibäd, bi-l-'adl wa-l-ibsän jifal mä-aräd !

(ü- M. terid tuljrug za'länil) B. lammä zi'ilti min-kalämi, ru3ti-nä,

jä sitte Merjem, irga'i bardik hänä!

M. ammä ha:'i.-, in gauwizünl li-l-imäm

la-kunte amüt fi-sä'ti min-gur-kaläm !

(23)

B. jikfa kaläm min-di weäüml bi-l-'agal!

we-äarrabi, ahsan Neblh äho dahai!

el-manzar er-räbi'. (31)

N. ü-M. ü-B.

N. jä sitte Merjem, fi-l-bäläd -sä' el-habar,

lammä simi'to, äulte : da s6 mu'tabar !

M. kl el-habar?

N. Sälü sal)at, wallähi melih

'ala-gawäzik ma'-imäm-el-b6t !

M. sahih ?

N. hüwa abüki gaijar aSwälo ma'i?

M. we-'an-gawäzl bi-l-fisi sär jidda'i!

N. winti murädik 6h?

M. mä'rafs jekün.

N. mä-ti'rafiS izzeij? ammä da gunün!

M. Süf intä ra'jak 6h? [29]

N. anä ra'jl kidä, (32)

innik Sawäm tiggauwizi bi-s-sahsi-di !

M. hüwa kulli-da ra'jak ?

N. na'am !

M. flsi kaläm?

N. mä-fiS ahsan-lik min-es-s6h, el-imäm!

M. taijib, 'irifnä, innak emin, 'äSil, nasül^!

N. ista'gill, lo asl, lä waStik jerüh!

M. Sawäm kidä sellimte fijä, jä Nebih !

N. seüimte filii ji'gibik we-ti'giblh!

M. wanä kemän sellimte, h6s-innak ridit.

(B. terüh fi-ähir et-tijätrö ü-teSül)

lammäSüf, el-hamdu liUäh, elli git!

N. wa-l-hubb jibfa 6h, izä kän zöl'-di?! (33) [30]

M. jikfä baSa, billähi, mä-tihkis kidi mus intä Sä'U-ll 'ala-ra'jak: hodih!

el-jöm mä-tit'aljljarl wiggauwizlh !

wanä kemän l;adto welä aseffihak,

Alläh jegäzinl, izä kunte akrahak!

N. hüwanti girsi bi-l-kaläm tithaggigi?

min-g6r-kaläml rä'ihä tizzauwigi !

mä-fiS luzüm teSarrabi ü-teba"idi, el-Sazd kullo bess ihläf mau'idl!

M. ammä-hakete taijib!

N. we-Selbik dallint,

inno nadtf ^äli we-'umro in-habbini!

M. jüh! jä saläm! tisdar kemäni tidda'i?

N. hüwanä magnün we-'a;li mus-ma'i?

'äwid teSüfi, in kunte anä afdal baläs

win-kän fi-gamälät wala-mä-baSäs !

(24)

Vollere, Der neuarabische Tartuffe. 59

M. en-näs ketir, läkin rekkik 'ala-r-rafaS wa-l-wifS! fen, min bess 'äsir wittafaä?

N. anä sahih meskin winti ti'lami, bukra teSüfi hält! titneddimi!

helbette mä'raf sitte gerik haijira, (34)

lahä 'ala-l-'iSrä Sarlha naijira ü-ne'älig el-3elb el-hazin ü-netaijibo

welli husurnä el-jöm, bukra niksabo !

M. mä-jistahaSSiS, di ljusära sugaijara, helbette mä-tesalllk adnähä marra.

N. helbette tiddebbir we-läkin bess-leh? [31]

min-kän jikrahnl, anä abkl 'alfeb?

win-kunt anä mä-aSdars wäsil ahguro,

helbett abaijin ba'de-hemml (ed. 2) wazhiro.

da-s-sähib, elli fi-l-widäd Selbe Sisi, min-ba'de-mä jinsä habibo, jitnisi!

M. et-tab'-di ^ab' el-futüwa wa-1-kerlm!

N. ma'lüm ! welli mus kidä jibSa le'im !

izei mä-jigrä? ü-biddik jinbiris Selbi 'alekl kuUe-jöm we-jindi'iS?

winti ma'-gerl welä anzur Ii gamil

gerik, jehill es-sös we-jisfi-l-galll !

M. lau-kän 'ala-mä-ahibb anä wastibl,

in el-'ebärä di terüh we-tintihl !

N. hüwa kidä Sazdik?

M. na'am !

N. ü-betiStimi,

taijib! ädlnl ruhte! Sümi itna"iml!

(we-jimsl hatwa li-l-hurüg) (35)

M. räh a'mil 6h?

N. bess ifhami, innik es-säbäb,

izä basal minni umür tügib ta'ab!

M. fibimte.

N. welli afalo, 'annik raw6t? [32]

M. 'anni! wädinS dimmitak läljra bar(r)6t!

N. (wahwa härig)

jikfä baSa, lä'mil 'ala-mä-tutlubih ! M. melili!

N. welä-'anti ('udtl ed. 2) teSüfl Ahmed Neblh!

M. taijib ! simi'nä ! N. (jirga' täni) wtSül): heh?

M. ü-miu be-jindahak?

intä be-tihlam wala wähid tauwahak !

N. futtik bi-'äfja ! ■ (36)

M. wintä bi-l-'äfja kemän!

B. jä bint, jä Merjem, we-dehdi di-l-ginän?

dänä futtukum ft-di-l-hinäS we-sebkito

(25)

we-3ulte : lammfisüf kidä w6s äljrito ! ta'ä, jft Neblh! (ü-tehüs N. min-dirä'o) N. (jefalfis minhä) wliül:

(ädlnl get, ed. 2) ü-bess mä-lik? 'äuzä eh?

B. ta'ä hänä!

N. da karb mäSadarse 'aieh !

B. u3af baSa!

N. lä! lä! tjulusnä, wa-s-saläm!

B. eiwa, u3af! jabn-el-haläl wisma' kaläm!

M. (li-wahdihä)

^les inno muS-tä'iS juäaf wlbussi-ll, anä awassa'-lo waljallih jingili.

B. (tutruk N. we-tigrl wara M.) ü-te3ül:

tähirte anä 'Anbar we-farsah-ll Sa'id, Saddöte anä 'umri bi-ljidmet el-'abld,

intü, in 'amaltum eh? habä'ib bardukum,

tithänSü, läkin mä-tefütüS ba'dukum!

(we-timsik litnen ü-tegurruhum) N. li-B. es tutlubi minni?

M. li-B. ü-mä-lik bess eh?

B. li-l-itnen : 'äuzä asälihkum sawa wa-l-gamme leh

B. li-N. wintä IjinäSak leh kemän jä-haltara?

N. helbette mä-simi'ti-l-kaläm, elU gara?

B. h-M.

winti inhamaSti leb we-dedä di-l-ginän ?

M. hüwanti mä-sufti 'amä'ilo-di kemän?

B. li-N. äho! kalämkum hels, wahjät rabbunä!

barcjo, in basal, mä-nefüts äbädän ba'dinä!

B. li-M. winti baSa fuddi-l-'inäd balä-sagrana, samma'tum el-glrän dalli ganbinä,

äho Nebih bardo jehibbik, el-gädä', bess inti dimä tiSdari 'ala-l-bida' !

M. li-N. hüwa mus-inte Suite: rühl! iggauwizü

N. wa'mil eh, lammä hakamti billi . . .

B. li-N. girsi ginän? hät, jä Nebih, idak hänä!

B. li-M. winti kemän idik awäm, jä sittinä!

(ji'tü ajädihum lahä ü-teSül)

intü, in 'amaltü mä-'amaltü bardukum

^asb-'an-el-'uzzäl tehibbü ba'dukum !

(N. ü-M. jifdalü mäskin ajädi ba'd)

B. wallähi in-simi'tü-l-haSS wa-l-jaSIn, döl aglab el-'ussä." kuUak magänin ! N. li-M.

hüwanti lahra muü 'aleki el-haSS li ?

leb tihdifi-l-kilmä kidä, mä-tis'ali ?

(26)

M. mä-hüs minnak kulli-di, jabn-el-haläl?

rähin neäaddl 'umiinä ft: qtl-we-qäl?

N. jikfä 'itäb ! nänä we-haUlnä neiüm,

nunzur linä hfla 'ala-l-habar-el-maSüm !

M. min-haSS , jä hält! , Bihänä iddebbirt ft-ra'j , jinfa'nä welä tit'aljharl !

B. li-M. süft amm-aSul-lik da-l-kaläm bi-l-miftisir, we-ü'I tehalll hadde bönnä jinhisir!

ammä abüki, in kän jederdis, isma'Ih, (39)

win-kän jeSul-lik bess häga täwi'Ih !

we-ü'I, izä Säl-lik kaläm, titwaSSaft welä-teruddi fi-s-sual ü-te'agraft!

laglin izä geddet umür tügib za'al,

jeriS Selbö-lik we-lau-kän infa'al we-ba'dahä, lammä jigi ketb-el-kitäb, ibsi udhuli-lo fi-l-higag min-elfe bäb!

Süli : anä räsi 'alöjä dä'ihä,

wala en-nahär-da bess rühi sä'iha

we-ba'd-es-sä'ät bi-l-ginän itheggigi,

wibSI udhuli sä'a we-sä'a uhrugi !

we-kassari-lik käm miräjä bi-l-Saddüm,

we-garrahi rühik we-3atta'i-l-hudüm !

win-hadde gäb-lik siret-elli-tuhtubih,

Süli: anä mäbods illä Ahmed Nebih!

läkin anfa'-mä-jekün-lik fi-d-dawa,

ü'i jisüfüki ma'-Alimed sawa!

B. li-A.N.

wintä 'aiek tuhrug Sawäm we-tigtihid ü-tegib sijäS min-näs 'alehum ti'timid!

B. li-M. wanä 'alejä mä-abll 'alöh ahüh

waja hamäto waSsid elli ji'rafüh —

jalla ba^a !

N. li-M. läkin 'alöki el-mu'tamad inti welä-li hadde görik fi-l-bäläd!

M. li-N. mäSdarS adman-lak, abüjä da seflb (ed. 2)! [36]

Susr-el-kaläm, mähods illä Ahmed Nebih!

N. di-l-waSt Selbi irtäh min-kutr-el-'ana, wistabsar el-Selb el-hazin-da bi-l-bänä!

B. jalla, uhrugü, ahsan beienä fi-l-'eSä, di-aktar-el-'usSäJ tehibb ed-derdäSä.

N. (jirga' täni wisül) : ba'den baSa! (40)

B. jä sl Nebih, intä gallibtinä!

inti uhrugi min hön (haun) wintä min-hänä!

(we-tidfa' kulle minhum min - kitfo we - tihrighum min¬

el - bäb)

(27)

el-qit'a es-sälisa.

el-manzar el-auwal.

S. u. B.

S. wallähi lau jir'a gami'-gismi-l-harü, wakün tarid-el-bet washat fi-t-tariä, lä-budde fi-da-l-jöm lathänis ma'o,

wawarrih bess, in kän abüjä jinfa'o I

B. jü! es serr ban-a! rüS li-nefsak, jä sabi!

gersi abük Säl bess kilmä, winnäbi?

hüwa kuUe-mä jiniäl hälan jifalühV

min haf-mä Sälü kaläm we-battalüh !

S. wallähi! da-l-hanzir-di lafarrago,

wa^rudo min-bfetnä waharrago !

B. biSw6^! 'ala-mahlak! we-rä'i hätir-abükl ahsan rifäStak li-l-himäSa jinsibük!

di imrät-abük di min-zemäni näwjä, [37]

tüsi' er-rägil el-fisi-di fi-d-dähjä wahwa lahä tä'i' we-ti'raf tihtino we-kullamä Sälet kaläm, jistahsino.

wijäk 'al-AUäh bess jublughä-l-habar ü-tegisse nabdo bi-l-kaläm el-mu'tabar au-tunkuto 'an-el-gawäz ü-tenezzilo jimkin we-til'an lo abüh ü-terezzilo.

äho sabih Säl 'al6h, inno tili' (41)

we-räh jesalli, lammäsüf, in kän rigi';

uljrug oara intä min-hänä, lammäsüf!

S. mährugs anä, hattä jigi häza-l-harüf,

wasma' kalämkum kullito warsi 'al6h, —

hüwanä rä'ih aSul-lo bess eh?

B. lä! ul}rug intä! Sulti-lak!

S. mähkis ma'o!

B. bess uljrug intä wa-l-habar bukra isma'o I

intä Sawämak tinhimis min Sölhä ')

ü-teljassar ed-da'wa 'alenä kullahä!

S. mä-Sulti-lik : mäz'als anä welä anhlmiSs!

B. uskut! ähüwa gi! jallä rüh imsi!

(S. jistahabba fi-oda fi-äbir-et-tijätrö).

el-manzar es-säni.

V

(es-S6h Matlüf jitkellim bi-söt 'äli ma'-ljaddäma) wiSül :

'Omrän, hät el-miSt waja-l-mahfada, ahsan jefüt el-'asr ü-nesallih qadä win-hadde ga jis'al 'alejä, Sül : zahab we-Jjad el-fulüs elli ma'äh, fadda we-dähäb

1) Beide Ausgaben verliürzt: L^ij)

(28)

we-räh jefarraä nussuhum 'ala-l-muznibin [38]

wa-n-nuss lähar 'ala-d-du'äf wa-l-mu'dimln.

B. (li-wähdihä) ' " (42)

hüwa sähib-el-h6rät jiz'aq bi-n-nafir;

dalli jesüfo, jeSül 'aieh, inno gafir!

M. (jesüf B.) jeäül: es-tutlubl?

B. biddi a3ül-lak kilmetßn

warüh li-häll; hüwanä li Sugleten?

S. M. (jetalla' 'mendil min-gßbo) wI3ül:

billähi! Ijodi-l-mendil, Sablin tintaSi we-ü'I 'alejä bi-l-kaläm tisbaäi!

B. taijib we-leh?

S. M. laglin tega^ti sidrikl,

ahsan kidä mäSdars-anä anzur liki!

mä-ti'rafis, inn en-nazar lukum haräm,

jügib 'ala-l-ustäz hittä fi-l-maSäm.

B. jibSa elli-zejak, jihda'o labm-en-nisä, mä-jekellimüks illä wahumä fi-l-kisä;

mä-kunte a'raf fik harära zä'idä, anä kemän dätir welä-anfa's li-kidä;

wallähi, in-tekün 'arjän kuUak, mäStehik

welä-temil nefsi li-sä'rä besse fik!

S. M. mä-tuhrugl5i fi-l-kaläm 'an-el-adab, ahsan arüh wahrug 'ala-sän-da-s-säbäb!

B. mä-hadde härig illä anä bess! istimi'

Ii kilmeten, helbette minhum tintifi' ;

sitti terid tudhul ma'ak fi-s-sandara, tihki ma'ak kilmä; terid jä-haltara?

S. M. ahüh (ummäl ed. 2) min dem'i! (43) [39]

B. (li-wa^dihä)

jü ! da-s-seh inhabal,

wallähi kalämi fih äho sädif mahall!

S. M. hijä tigt hälan?

B. Sawäm z6j-el-hawa,

ähä gat wädini rä'il^a we-l)allitkum sawa!

el-manzar es-sälis.

A. U-S. M.

S. M. jä Rabb, min-'adlak we-lu^fak wa-l-karam

tin'im 'alejä bi-l-'awäfl wa-n-ni'am,

wismah lahä bi-l-'afu witlattaf bihä,

'ala-Sadde-mä Selbi eS-Sagi jehibbihä!

A. mahlä kaläm-es-Selj, lammä jidda'i, läkin hät kurst we-ta'äla, uS'ud ma'i!

S. M. jiglis wISül:

izä di-s-sehha-Matifa it'addilet?

(29)

A. el-hastaka — el-^amdu lilläh — itbeddilet!

S. M. hüwa-d-du'ä öh, lammä jistagäb

winezzil el-bedr et-tamäm min-es-sahäb !

jä sittinä, el-hamdu lilläh el-'azim,

elli mizägik mu'tadil we-säg, selim !

A. at'abte rühak!

S. M. kef? ü-min-§än-sehhitik

agüd bi-rühi au-bi-'afdi wanhitik !

A. haSüa, da-l-lutf wa-l-äöl-el-faslh jedillini 'ala-inn islämak sahih !

S. M. jä sitt, rühi, kuUe-ma'rüf jin'imil

fi-ganb-ma'rüfak-da 'umro in-kimil !

A. läkin anä kän maSsidi sä'a agik,

nihkl sawa li-wahdinä min-gßr-serik.

M. lilläh mahlä we-ahna-l-igtimä' ma'-ba'dinä min-ba'd-tül-el-imtinä' ! jä-mä-talabte, inn el-furas Ii jöm telüh we-kulhmä aztd fi-t-talab flhä, terüh.

A. läkin anä biddi teäül-ll 'ala-s-sahih

wastimi' minnak kaläm hälis fasih!

(S. jiftah bäb-el-mahall, elli fih, li-agl jisma' taijib)

S. M. wanä kemän elli bi-3elbl, azhiro

waksif-lik asräri ü-mä-kunte asturo, wahlif bi-dini, inn el-kaläm, elli tili' minni 'aleki waglab-el-girän simi', kullo min-el-^ira 'ala-häza-l-gamäl,

we-hasr-Rabb, sauwarik z6j-el-gazäl !

A. wanä kemän kidä fibimte, elli basal,

wallähi, jä si-S-seh, ma'rüfak wasal!

S. M. (jimsik jeddihä we-jittiki äawi 'ala-sawäbihhä) A. äh! uff! jä si-s-s6h, leb tuirus kidä?

S. M. jä sitt, anä gfrti 'aleki zä'idä,

ü-kemän ridäki fih li gäjet-el-munä . . .

(wihott Ido 'ala-fahdihä)

A. taijib, we-idak-di be-ti'mil eh hänä?

8. M. anä basüf el-libs-da uä'im ketir.

A. mä-tehottis idak-di hänä, absan bagir!

(tib'id kursihä 'anno wahwa jeäarrab) A. Matlüf!

S. M. (jemidd Ido 'ala-zirär-sidrihä) wISül:

ammä-z-zirär-di san'ito san'a 'agab, ahsan min-el-fadda wahsan min-ed-dähäb!

A. niin-haää äül-ll, hüwa Abü-Säml g;adar

'ala-Neblh fi-l-äöl? ihki-li-l-habar ! we-ääl Merjem rähln jegauwizük

bihä fahbirni kemän, wahjät abük !

(30)

k M. da kan hakä-U kilmeten fi-da-l-3abll we-'irifte, inn el-ma ma-jiSÖ ^alll;

da-l-jelb maS^f ft-mahasin tanja,

'an-el-a^alis wa-l-malabis gänja.

A. azanne, Sazdak fi-s-sämä, maS-fi-l-ba§ar !

^. M. lä! hüwanä maljlüi li-wahdl min-hagar?

A. ma'na-l-kaläm, inn er-rigäl el-fä^ra z&jak jehlmü ft-na'Im-el-äljra.

M. in-kän na'tm-el-ähra mal^büb linä,

bard el-gamäl ed-dinjäwl jelizzinä, we-tinbisit min-ru'jet-el-ljadd el-asü,

ü-mä balaq Rabbi min es-sun' el-gamtl;

min-haili-mä sauwar mahäsin misliki,

wa-l-kulle mä-jiswü äulämet-dufrikt !

'ala-l-^usüs , jä sittinä, sun'o zahar fi-wiS5ik, elli tal'ito z6j-el-3amar ! min 'ilmo, Iju^if el-basar fi-wahgito, hatta saba kull-el-'oSül bi-bahgito!

wallähi, mä-haSSaSte wi§sik ka-l-hiläl

illa a3ül: subhän man ^alaq el-gamäl!

wahiss, inn el-3elb räh jinSaää-lo,

ikminne Rabbi bi-l-mahäsin kemmilo,

we-kunte Ijä'if, lä tekün di waswasa au-nezget-e^-Setän wala abiasa,

^atta nawet min-näziriki ahtigib, lä til'ab el-a^wäS bi-'a Ii wangilib, läkin zahar-li, jä meliha, bi-l-hUäf, inni, izä habbet mislik, mä-aljäf.

we-3ulte: bi-l-'effä addäri wa-t-tusä we-tarakte 3elbt fi-l-hawa jirta' baäa wa'tarif, jä sitt, kuU-el-i'tiräf,

inni mugäzif fl-su'äl kullo hiläf;

läkin min-lu^fik ü-min-hosn-es-sanl', in tirhami du'ft, anä el-'abd el-muti',

fa-l-^ör minnik wa-l-'aSam fikl jekün

we-aglab-el-haraka bi-jeddik wa-s-sukün wa-l-arar amrik fab'idl au äarrabi,

wa-l-hukm hukmik farhamt au 'azzabi!

A. el-3öl-da lä-§ekk 361 el-'ä§i3in,

wisahh dih min-näs z6jak mutta3in?

da kän min-el-wägib 'al6k titkettimo ü-tegIb li-3elbak-da ligäm ü-teleggimo, inte fiji säli^i we-lak ism iStahar!

M. win-kunte anä sälih, manl^ bardi basar?

min kän junzur da-l-mahäsin wa-l-gamal,

jegüd bi-rälio fi-l-hawa min-g6r-su'äl ;

win-kunti min-häza-l-gawäb tista^abt,

(31)

jä-sitt, anä lä anä mäläk welä-näbi win-kunt anä aznabte ß-baza-t-Wab,

^addik we-'eneki ähom döl es-säbäb!

mft-Sufte marra-r-ridf wa-^-tarf wa-l-kahil wa-l-l}asr illä sirt anä zejo nahil;

wa-l-la^z neblä, mä hagam fi-manzaro [43]

illä hazam Selbi we-^ettit 'askaro!

welä-htaram nuski we-lä dem'i welä

tahaggudi welä-s-sijäm welä-s-salä we-käm bi-dem'i ma'-zafiri a'allimik wädini atet el-jöm bi-furami afahhimik, fa-in najartini bi-'6n-el-marhama,

akün liki el-'abd el-faSir, ibn-el-ama, win-gabartl hätrl bi-ra'fitik

wala bi-nuSta min-sakäkir-Siffitik, azld 'efili fl-hawäki ma'-es-saläh

watir fi-t-tauhid biki min-g6r-ginäh ;

wanä we-amsäli el-afädil jiktimü el-asrftr welä jöm bi-l-wisäl jitkellimü,

wellt jekün me^hür fi-n-näs zeinä

jisbit li-mahbübo el-amän bi-l-baijinä, wa-l-helü ji'raf jinbisit min-^ör-ljiläf ma'anä welä jöm jinhitik welä-jeljäf!

A. simi'te, jä si-S-Seh, kalämak da-l-fasih wellt haketo, jft habibt, bi-s-sahth;

Iftkin mä-tehäfSe we-titgftsar kide, belki anä ahkt li-gözi kulli-dih!

hüwa, in simi' di-l-wait, muS jigdab 'aiek (48)

wizauwil en-ni'ma el-'a?ima min-idek?

S. M. jä sitt, lau-lä-l-hilm minnik, mft haket,

welä-sarahtiS hältt welä Saket, —

wa-l-ma|;fara timljü-z-zunüb min-zallitt ! lau-lä garämi, mä-badit-lik 'illiti!

huztt gamäl, jigrah fu'äd elli nazar,

wanä mäntS a'ma welä gismi hagar!

A. lau kän geri, kän zi'il, jft Seh, 'aiek illa anä bi-l-^ilm Sazdi ahsin ilek welä agib sira li-gözi, jft fiälh,

bess intä füt Merjem ilä-Ahmed Nebih!

welä-te'äkishum welä tifsid Säkäl

welä-teäül: da fnlän harag wala-dahal !

wutruk fi'äl-el-mekr waja-l-basbasa wimSi 'idil fi-l-bet we-halli-l-ablasa!

el-manzar er-räbi'.

A. U-S. u-K. M.

S. (juljrug min-el-6da elli kftn bihft) wliül:

9

(32)

VoUers, Der neuarahische Tartuffe.

Ift, winnäbl, lahkM-kaläm bi-l-miffciSi !

anä kunte Ijädirkum we-sämi' kuUi-Si!

el-^amdu lilläh,, elli gäbni hänä 'ala-Sän-fadihat-en-nedl-di, ibn ez-zinä!

lawarrih maSämo wa-n-nifft3 wa-l-kibr leb

waljalli kull-en-näs titfarrag 'aieh waSül labüjä 'ala-l-kalftm, elli hakäh

wizzfei mahjasto hänä we-3illet-hajäh !

A. jikfäh, jä Sämi, äho itneddim we-täb

welä baSa juzkur wisäl wala 'itäb;

mä-tegibSe sira li-hadd, jft Sämi, baSa!

da-l-'ard mä-jihmil kaläm we-la3laSa;

jä mä-n-nisä min-el-kaläm-da jundurü

wala jeSülüh li-r-rigäl, jitkeddirü!

S. inti kidä ra'jik baSa, im§I 'aieh

wanä kemän li ra'i, mä'mal-böS leh?

el-'afn 'an-wähid le'im mislo Sabih, sähib-fitan, wallähi, mä-hüSi meli^;

hätin abüjä bi-d-dawähi min-zemän

ü-menafiFaro minni ü-min Nebih kemän ;

lä-budde-mä-a'allim abüjä waljbiro billi gara wafattino wanauwiro;

wal-hamdu lilläh, el-umür min-nefsihä bänet we-rabb-el-'arS as'afnä bihä!

dalli tebän-lo, fi-'adüwino-l-furas, welä-jetimmehäS, jibla bi-l-gusas!

A. jä wäd, jä Sftml!

S. anä 'aSli Ijarag,

lammä jigi abüjä hänä, fihä farag;

jibSa 'ala-Sänik afüt täri ma'o, hafadte kuU-elli gara, lasamma'o!

min-ger märüh as'a hänä wala hänä —

ähö abüjä ga bi-nefso li-haddinä!

el-manzar el-ljämis.

Ö. U-A. U-S. U-S. M.

S. jftbä, istimi' Sissa, garet — läkin 'agab!

tehaijar el-3äri lahä welli katab!

eS-5e^ dalli ^ül-'omrak tikrimo ü-temeddino fl-b6tnä ü-teäaddimo, mä-ljallasöS jigzik 'ala-^ül-'i^itak illä-je^ün ardak we-jihtik hurmitak!

wanä kabasto el-jöm wahwa Sä'id jeSül

li-sittinä aSwftl ithaijar fiha-l-'o3ül ; bi-l-miftisir minhä talab fi'l-el-harftm

wa-l-ism: Sfelj-el-bet — we-'ämil fih imäm!

wahja kemän siktet 'aieh we-demdimet

(33)

welä-§aket minno wela-tkellimet,

läkin ana mar4it£ agiSSak wagdui'ak

illä halafte: el-jöm läzim a^birak!

A. kidä basal, läkin suküti lo säbäb,

anä ljufte lä tigdab we-jizik el-^adab!

da-l-fägrä, in heliilet ähä bardahä,' wa-l-'äslä el-liorra, elli tihmi 'ardahä!

lan-kunte anä abkam 'aiek fi-l-bet di

mä-kunte, jä Sämt, tegarrasnä kidä!

el-manzar es-sädis.

Ö. U-S. U-S. M.

Gr. jä haltara, jä näs, häza-l-qöl sal^th?

S. M. du^, anä min-dünkum rägil äabih,

muznib we-'äsi, muhtaSar, keddäb kemän,

zälim, ^arämi, wibn-nüri min-zemän, min-sü-afäli ramänt rabbunä

we-^assinl bi-l-maSt wa-t-ta'zib hänä;

lau tinsibü kull-el-kebäYr Ii, aSül, inni falätl, mirtekib, näSis, gahül, astähil et-ta'zlr minkum wa-l-gadab wa-d-darb bi-l-barätl5 fi-gum'et-Rägäb wala-trudüni wa'milü ftjä el-'ebar, we-Satta'ü min-gittiti hibar bibar!

Gr. li-ibno:

wallähi, jä mal'ün, kullo iftirä minnak 'ala-l-meskin di ü-masljara!

S. jibSa tegurrak da-l-fa'ä'U wa-d-duman?

ö. ja'ni intä, jä hanzir, 'andi mu'taman?

M. Ijalllh jeSül, elli jeäülo, wa-s-saläm, we-lagl-l)ätri saddaSo fi-da-l-kaläm !

we-16b kidä tekeddibo we-tigi ma'i?

tannak tebarrini min-elli-jidda'I!

hüwantä 'ärif, in-kunte rägil bari wala-sahlh rägil äablh ü-miftirl?

aiül-lak ed-du^ri, welä-tingaSSi-bi, anä ^abls wastähil elli halli-bi,

win-kän gaml'-en-näs jeäülü: da salllj! —

Sülü-lhum: galtän! wanä bardi Sabi^!

(wlweggih el-kaläm li-Säml) 3Ül intä, jabni, 'alöjä, inni le'im,

'äsi, harämi, mihtilis, näSis, behlm —

we-kuU-ism ji'gibak fi-z-zemm, sül

we-hüd fl-'ardi welä-tir'a usül!

wägib 'alöjä ahda' lukum wamtisil

wa'affar hudüdi bi-t-turäb waktihil!

(34)

VoUers, Der neuarabische Tartuffe.

G. li-M. el-'afu jä-si-S-S6fe !

(we-li-ibno) l6h ti'mil kidä'?

S. jibäa kem&n ji^l^ak 'al6k bi-l-helse-di ! Gr. (jeSauwim Matlüf min-'ala-l-ar(J) wiSül:

(li-ibno) Ibras! ba3ül-lak!

(we-li-Matlüf) Süm, jä si-S-S6h baSa!

(li-ibno) iljras!

S. kemän . . .

Ö. imsi!

S. lagib-lo miswaSa

waflaS dimägo, bess, wahjät en-näbi!

ö. 'alasän mäntä ibni, kidä istahtarti-bi!

8. M. l6h, jä ahi, billähi, Sawämak tinhimiS?

hüwa bi-ldo haSS 'anni jittifis?

'andi anä tisbah 'edämi mefas.sasa, ahsan welä tehaijib 'ala-ibnak bi-l-'asa!

Gr. (li-ibno) äh, jä Ijabls!

S. M. siho! anä fa-'ard-er-rasül,

anä abüs riglak we-lau fihä fudül

(wi^äti 'ala-riglo fa-jirfa'o ö. wiSül:)

istagfar AUäh !

Ö. (U-ibno): Mf lafzo !

8. fuddinä !

G. jä-kelb !

S. hüwa eh?

G. jabn-ez-zinä !

'irifte anä asl-el-ljinäSa wa-^-Säkäl

'ala-Sän mä-hüwa sälih we-hälis fi-l-'amal, welä-jehibb el-ljabs minkum, jä kiläb, 'ala-Sän-kidä bitewarrüh anwä'-el-'azäb we-kuUukum dimä 'aieh tit'assabü, fi-kulle-jöm elfen sarak lo tunsubü,

laglin anä läljar asuddo wazhado

wagdab 'al6h min-sänkum watrudo.

läkin bi-l-'ämid lahüSo wahgizo fi-betnä wakrimo wa'azzizo

wa'tfh binti gasb-'ankum kullukum,

hattä jebät kedkum kidä fi-nahrukum!

8. hüwantä, in gauwizto bintak, tinsifo ?

ö. ma'lüm, wa'addil-lo mizägo wathifo,

wallähi, bi-l-'ämid lasarraf rutbito

we-kuUukum tigii tebüsü rukbito !

8. eS-wassilo? da-l-kelb jublug el-matäl?

G. mä-tistibls, jä wäd, tuzkur da-l-maSäl?

(li-Matlüf) : Mf-li 'asäjä, lamma aSüm wafarrago (li-ibno): wa-l-kelbe-da min menzüi laljarrago!

(35)

S. ahrug ü-mä-lo!?

Gr. bi-l-'agal, uljrug Sawäm!

labrimak min-tirkiti, jabn-el-haräm !

wagdab 'al6k waharragak min-'iSriti, (54)

haräm 'ala-inne kunte min-zurritl!

el-manzar es-säbi'.

Ö. u-S.M.

(j. rägil min-es-suUäh z6jak jinzilim?

S. M es-sabr hör! mä-hadde fi-d-dinjä silim!

min-hail-mä-3äs6t anwä'-el-'azäb, [49]

läkin mä-'annos, da-l-mu'min musäb !

(jf. lä-haula welä-qüwa!

S. M. we-dugri, jä ahi,

dimä bi-ma'rüfak ma'äjä titnilji!

Gr. (jibki we-dumü'o tinzil wlrüh gihat-el-bäb, elli juljrug

minno ibno wiSül:)

el marbama 'ala-l-^abSs da bess l6h,

jä-r6t kasart el-'asäja-di 'aieh!

(wISüi li-Matlüf):

mä-'alehs, mä-tiz'alS, jä seijid-el-gami' ! S. M. in-kän 'ala-sänl, anä ahrug sari', ijäk jibtal da-l-hinä3 we-da-z-za al, we-tin8idi-l-fitnä we-jinfadd es-säkäl ! Gr. deh di-l-kaläm-di ?

S. M. jä alji, wa'mil 6h? (55)

el-häl-di min kuUe-jöm jiädar 'aleb ?

Gr. ü-min jesadda-hum we-jisma' kidbuhum?

S. M. döl kulluhum 'usha ü-malinäS Sadduhum,

mä-kuUe-marra tislam el-garra! ü-min

ji'mil widäno tin wala min-'agin?

helbette min-kutr el-hadis wa-l-basbasä tisma' kaläm min-er-rigäl au-en-nisä.

ö. lä, winnäbi, mä-asma' kaläm we-lau-jekün möti 'aieh au-kunte ansäb bi-l-gunün!

S. M. taijib, ljulusnä, rü3 li-nefsak wihtidi [50]

we-fuddinä, jikfä baäa min-da we-di;

läkin zögtak mä-beset adljul lahä

welä-beäet aSra welä aktib 'andahä!

da-l-'ard mä-jibmil baSa gßr-da-l-kaläm, anä nawet arüh li-häll wa-s-saläm!

Gr. gasban 'an-el-'antil tudhul 'andahä

ü-tekemmil el-hatmä we-tuS'ud ganbahä

we-liagl-mäneffid 'alßbum kilmiti, mä-lis waris görak, anä ädlh tirkitl!

wahabti-lak mäli ü-mä-milket jeddi

wagauwizak binti, le-innak mihtidi !

9 *