49
Arthasästra und Dharmasästra^).
Von Jnllns Jolly.
Die engen Beziehungen, die zwischen dem Kau^illya Artha¬
sästra und dem gesamten Dharmasästra bestehen, sind in den lehr¬
reichen Abhandlungen von H. Jacobi") über das K. A. mit Eecht
hervorgehoben. Auch in der Ausgabe und englischen Übersetzung
des K. A. von E. Shama Sästri sind in den Noten zahlreiche Ver- f>
Weisungen auf analoge Stellen in den Smrtis, besonders in der
YäjBavalkyasmrti, gegeben. Da es aber bei solchen Textvergleichungen auf den Wortlaut ankommt, so sollen im Nachstehenden die wichtigsten
Übereinstimmungen in den besonders in Betracht kommenden adhi-
karana ä und 4 zu einer Konkordanz vereinigt werden, mit Kennt- lo
lichmachung der auffallendsten Ähnlichkeiten durch kursiven Druck.
Einige Erörterungen über die Bedeutung dieser Übereinstimmungen
sollen folgen, schon einleitungsweise möchte ich hervorheben, daß
das Dharmasästra nicht nur ira ArthaSästra zitiert wird'), sondern
auch seinerseits mehrfache Hinweise auf das ArthaSästra enthält, is
So findet sich außer der bekannten Yäjnavalkyastelle (2, 21) über
die Inferiorität des Arthasästra gegenüber dem DharmaSästra in
Zweifelsfällen, der die Näradastelle I, 1, 39 und ein dem Kätyäyana .
zugeschriebener Text dem Sinne nach genau entsprechen, bei Närada
ebenda 37 die Vorschrift, bei der Entscheidung von Prozessen jeden so
Konflikt sowohl mit dem DharmaSästra als mit dem ArthaSästra zu
vermeiden. In einem dem Brhaspati zugeschriebenen Text (zitiert
1) Teilweise schon in der Sitzung vom 11. April 1912 der indischen Sektion des Internat. Orientalisten-Kongresses in Athen vorgetragen.
2) Sitzungsber. d. preuß. Akad. d. Wiss. 1911, 732—743, 954—973:
1912, 832—849.
3) Vgl. Jacobi, 1. c. 963, 972; Shama Sastri's Ausgabe, p. XI.
Zeitsohrift der D. M. G. Bd. LXVII. 4
50 Jolly, Arthaiästra und Dharmaiästra.
Vlram. 86) wird hervorgehoben, daß die Richter sowohl mit dem
Dharmasästra, als auch mit dem ArthaSästra vertraut sein müssen
(arthaSästraviSäradai^). Nach Kätyäyana (zitiert Vyavahäramaynkha 8) soll der König im Gerichtshof die Prozesse entscheiden und zugleich
i Vorlesungen aus den Puränas, DharmaSästras und ArthaSästras an¬
hören, wobei unter dem ArthaSästra nach dem Kommentar das
NitiSästra zu verstehen ist. Zu der Yäjfiavalkyastelle (2, 21) ist
allerdings zu erwähnen, daß VijaäneSvara in seinem Kommentar
zu derselben, im Hinblick auf Y. 2, 1 (Urteilsfällung nur auf Grund
lo'des DharmaSästra) , das dort erwähnte ArthaSästra nicht auf die
selbständigen Werke dieses Namens von USanas u. a., sondern nur
auf die im DharmaSästra selbst enthaltenen politischen Regeln (dhar- maSästräntargatam eva räjanltilak^ai^am arthaSästram) bezogen haben
will. Dagegen erklärt Mädfaaväcärya in seinem Kommentar zu
15 ParäSara (Bibl. Ind.-Ausg. III, 29) den Ausdruck arthaSästra in
einem Texte des Yama (= N. I, 1, 37) dahin, daß darunter sowohl
das im DharmaSästra enthaltene, auf Objekte, Strafen u. dgl. be¬
zügliche (tadantargataip dravyadaijdädirüpam arthaSästram), als auch
das in Nlti bestehende (nityätmakam) ArthaSästra zu verstehen sei,
so beide müßten in Konfliktsf&llen dem DharmaSästra weiche)i.
Ich lasse nun die Zusammenstellungen folgen, wobei von den
vielen Parallelstellen der Smjiis tunlichst die bezeichnendsten aus¬
gewählt sind. Abkürzungen: Äp. = Äpastamba; B. = Hs. 335 der
k. Staatsbibl. in München (eine vollständige Sammlung und kritische 85 Besprechung der Varianten dieser wichtigen Hs. wird Mr. I. J. Sorabji
veröffentlichen) ; B. = Bihaspati in Zitaten ; Baudh. = Baudhäyana;
D. = Devala in Zitaten ; Gaut. = Gautama ; K. = Kätyäyana in
Zitaten; K. A. = Kautiliya ArthaSästra; M. = Manu; N. = Närada;
V. = Vyäsa in Zitaten ; Vas. = Vasistha ; Vi. = Visiju ; Y. = Yäjila-
so valkya. Durch die Konfrontierung der sich entsprechenden Texte
aus beiden Öästras hoffe ich zugleich einen kleinen Beitrag zur
Erklärung und Kritik des Kautiliya zu geben.
Arthasästra.
Richter.
147. dharmasthäs trayas trayo 'mätyä . . . vyävahä-
rikaQ arthän kuryuh |
Ungültige Verträge und Prozesse.
tirohitäntara^ärariaÄ;temn^o/jadAyupahvaraÄ;r<äwi^ca
vyavahärän pratisedhayeyuh \ 148. . . . apäSrayavadbhiS ca krtäh pitrmatä putrena . . . taträpi kruddhenär^ena
wia<<e«onma<^enäpagrhItena vä krtä vyavahärä na
sidhyeyuh \
Protokollierung der Aussagen.
149. samvatsaram rtum mäsam paksam divasam
. . . rnam vedakävedakayoh . . . dedagrä,meijätigotTa.näma-
karmäni cäbhilikhya vädiprativädipraSnän . . . nivesayet | Überführungsgründe.
nibaddham pädam utsrjyänyam pädam samkrä-
mati I pürvoktam padcimenärthena näbhisambadhyate |
. . . pratijiiäya des'am (v. 1. desyam) nirdiia ity ukte
na nirdidati \ [hinadesam adedarn, vä nirdidati | B.] nir-
distoddedäd anyadedam upasthäpayati \ upasthite dese
'rthavacanam naivam ity apavyayate | säksibhir avadhrtam
necckati | asanibhäsye dede säksibhir mithah sambhä-
sate I iti paroÄ;tahetavah |
Dharmasästra.
B. . . . sapta panca trayo 'pi vä | yatropavistä vipräh syuh sä yajnasadrSi sabhä || K. sapradviväkah sämätyak sabrähmanapurohitah | sasabhyali preksako räjä . . .
N. I, 1, 43. strisu rätrau bahir grämäd antar ved-
many arätisu | vyavahärah krto 'py esu punahkartavyatäm iyät II Y. 2, 31. balo^at^ÄJvinirvrttän vyavahärän nivar-
tayet \ sirinaktamantarägärabahihdatrukrtäms tathä [|
Y. 2, 32. mattonmattartaYjasa,nibälabhitädiyojitah \ asam-
baddhaÄr^o^ caiva vyavahäro na sidhyati ||
,Smrti': i;ar.s'ar<M?näsa^a/(;5äÄovelärfesapradesavat | sthänävasathasädhyäkhyä;'ä(yäkäravayoyutam j sädhyaipr&- mänasamkhyävad ätmapratyarthinäma\a,t . . . tad bhä.sety abhidhiyate ||
N. I, 2, 24. pUrvavädam parityajya yo 'nyam älam-
bate punah | xsLänsamkramanaj jneyo hlnavädi sa vai
narah || N. 1, 1, 56. nänyat palcsäntaram gacched gacchan pürvät sa hiyate \\ 60. samyak pranihitam cärthara prstali
san no 'bhinandati | apadisya ca yo dedyam punas tam
anudhävati || santi jüätära ity uktvä didety ukto diden
na yah \ M. 8, 53—55. adedyam {adedarn) yad ca didati
nirdidyäpahnute ca yah \ yad cädharottarän arthän
vigitän nävabudhyate || apadidyäpadedyam ca punar yas
tv apadhävafi \ samyak pranihitam cärthain prstah san
näbhinandaii \\ asambhäsye säksibhid ca dede sambhä-
sate mithah \ nirucyamänam prasnam ca necched . . .
Arthasästra.
Gegenklage und mehrfache Klagen.
abhiijukto na pratyabJiiyunjita anyatra kalahasäha-
särthasamaväyebhyah | na cäbhiyukte 'bhiyogo 'sti |
Fristen für die Antwort.
krtakäryavinidayo hy abhiniyoktä . . . tasyäprati-
bruvatas trirätram saptarätram iti | . . . tripaksäd ür-
dhvam apratibruvatah paroktadandam kjivä . .. | tad eva
nispatato 'bhtyuktasya kuryät |
Der König als Richter.
150. . . . nadyatäfn sarvadharmänärn räjä dharma-
pravartakah ||
Entscheidungsgründe.
dharmad ca vyavahäras ca caritram räjaääsanam |
vivädärthad catuspädah padcimah pürvabädhakah || atra
satye (B.) sthito dharmo vyavahäras tu säksisu \ caritrarn
samgrahe putnsäm räjfiäm äjnä tu säsanam ||
Strafgewalt der Könige.
räjBah svadharmah svargäya prajä dharmena raksi-
tuh I araksitur vä kseptur vä mithyädandam ato 'nyathä
dando hi kevalo lokam param cemam ca raksati \
Recht und Billigkeit,
sarnsthayä (B.) dharmadästrena Sästram vä vyävahäri-
kani I yasminn nrthe virudhyeta dharmenärtharn viniica-
Dharmaiastra.
Y. 2, 9. 10. nainam pratyabhiyqjayet \ abhiyuktarn
na cänyena . . . kuryät pratyahhiyogarn ca kalahe säha-
se^u ca I N. I, 1. 55. näbhiyukto 'bhiyunjita . . . na
cäbhiyuktam anyena . . .
N. p. 14 Anm. krtakäryavinirnayah. N. p. 18 Anm.
abhiyukto na ced brüyäd vadhyo dandyai ca dharma-
tab I na ced dvipaksät prabrüyäd dhanam prati parä-
jitah II . . . tryaham vä . . . saptäharn vä . . . M. 8, 55.
. . . yaS cäpi nispatet ||
N. 1, 1, 2. naste dharme manusyänäm . . . räjä danda-
dharah smrtah ||
N. I, 1, 10. 11. dharmas ca vyavahäras ca caritram
räjaääsanam \ catuspäd vyavahäro 'yam uttarah pürva¬
bädhakah II tatra satye sthito dharmo vyavahäras tu
säksisu I caritram pustakarane riljäjnäyäm tu ääsanam
M. 7,18.19. dandah sästi prajäh sarvä danda eväbhi-
raksati \ ■ . • samiksya tu dhytah samyak sarvä ranjayati
prajäh \ asamiksya pranltas tu vinäSayati sarvatah ||
N. I, 1, 39. 40. yatra vipratipattih syäd dharma-
.^ösfrärthaSästrayoh | arthaSästroktam utsrjya dharma-
yet II dastrain vipratipadyeta dharmanyayena kenacit |
nyäyas tatra pramänam syät tatra pätho hi najyati j
Heiratsformen.
151. ... kanyädänam kanyäm alamkrtya brähmo
viväha^ | sahadharmacaryä präjäpatyah | gomithunä-
dänäd ärsak \ antar vedyäm rtvije dänäd daivah \ mtthah-
samaväyäd gändharvah | sulkädänäd (B.) äsurah \ pra-
sahyädänäd räksasäh \ suptamattädänät (B.) paiiäcah \
pitfpramänää catvärah pürve dharmyäh \
Frauengut.
152. . . . vfttir dbadhyam vä stridhanam | para-
dvisahasrä sthäpyä vrttih |
Verfügung über dasselbe.
tad ätmaputrasnusäbharmani . . . bhoktum adosah \
pratiri/dhakavyädhidurbhiksahh&ysLpr&tikäredkarmakär-
ye ca patyuk |
Versorgung der Frauen.
mrte bhartäri dharmakämä tadänlm evästhäpyä-
bharanam iulkaSesam ca labheta | . . . nyäyopagatäyäh pratipattä stridhanarn gopäyet ... patidäyam vindamänä
jlyeta | dharmakämä bhunjlta \
Lk^0
sästroktam äcaret |1 dharmasästravirodhe tu yuktiyukto
vidhih smrtah | Y. 2, 21. smrtyor virodhe nyäyas tu
balavän vyavahäratah | arthaSästrät tu balavad dharma-
dästram iti sthitih || B. kevalatn sästram äSritya na
kartavyo hi nirnayah |
N. 12, 40—44. kanyäm tu dadyäd brahme tv alarn-
krtäm I saha dharmam carety uktvä präjäpatyo vidhih
smrtah |{ -vastr&gomithunäbhyäm tu vivähas tv ärsa ucya-
te I antar vedyäm tu daivah syäd rti'ijß karma kurvate jj
icchantim icchatah prähur gändharvam näma pancamam |
(gändharvah samayän mithah Y.) | vivähas tv äsuro
jneyah dulkasarnvyavahäratah || prasahya haranäd ukto
viväho räksasas tathä | suptapramattopagamät paidäcas
tv astamo 'dhamah || esäin tu dharmyäJ catväro . . .
Vgl. auch die Parallelstellen.
D. Vfttir äbharanam sulkam läbhas ca stridhanarn
bhavet | K. . . . stridhanatn striyai | yathäSaktyä dvisa-
hasräd dätavyam ... V. dvisähasrah paro däyah striyai
deyo dhanasya tu |
K. saudäyike sadä stri^äin svätantryam parikirti-
tam I Y. 2, 143. durbhikse dharmakärye oa vyädhau
sarnpratirodhake \ grhltam stridhanain bhartä na striyai dätum arhati ||
N. 1, 28. bharträ pritena yad dattain striyai tasmin
mi te 'pi tat | sä yathäkämam ajniyäd dadyäd vä . . .
20. strl yänyam äJrayet \ tasya dravyam haret so
'nyo ... K. mrte bhartäri bhartrarndarn labheta külapä- likä I B. ... ädäya däpayec chräddham mäsasanmäsikä-
dikam |
Arthasästra.
Erbrecht der kinderlosen Witwe.
153. ... ajjuträ paHdayanam pälayantl gurusamipe
stridhanam äyuhksayäd bhunjita | äpadartham hi stri¬
dhanarn I ürdhvatn däyädam gacchet |
Vererbung des Frauenguts,
jlvati bhartäri mrtäyäh puträ duhitarad ca stri¬
dhanam vibhajeran | aputräyä duhitarali | tadabhäve
bhartä \ dulkam anvädheyam anyad vä bandhubhtr dattam
bändhavä hareyuh
Verstoßung.
varsäny astäv aprajäyamänäm aputräm vandhyäm
cäkänkseta dada nindum dvädasa kanyäprasavinlm \
Entschädigung der Verstoßenen,
tasyätikrame sulkarp stridhanam ardharn cädhive-
danikmji dadyät |
Verlassen des Gatten.
154. nicatvatn paradeSain vä prasthito räjakilbisT ]
pränäbhihantä patitas tyäjyah kltbo 'pi vä patih ||
Mündigkeitsalter.
dvädadavarsä stri präptavyavahärä bhavati sodada-
varsah pumän |
Anspruch der Frauen auf Unterhalt.
. . . (p-nsacchndanarn. . . . dadyät |
DharmaSastra.
K. aputra dayanam bhartuh palayanti gurau sthita
bhunjltä maranät ksäntä däyädä ürdhvam äpnuyuh
D. sämänyam putrakanyänäm mrtäyäm stridhanam
striyäm | aprajäyärn hared bhartä ... Y. 2,144. bandhu-
dattam tathä dulkam anvädheyakam eva ca | atltäyäm
aprajasi bändhaväs tad aväpnw/uh ||
M. 9, 81. vandhyästame 'dhivedyäbde dadame tu
mrtaprajä | ekädase strljananl sadyas tv apriyavädini ij
Y. 2, 148. adhivinnastriyai dadyäd ädhivedanikam
samam | na dattam stridhanam yasyai datte tv ardliam
prakirtitam ||
N. 12, 97. naste mrte pravrajite kllbe ca patite pa-
tau I pancasv äpatsu närinäm patir anyo vidhiyate |{
M. 9, 94. . . . vahet kanyäm hrdyäm dvädadavärsi-
kim I N. 1, 35. 36. bäla ä sodadäd varsät poganda iti
Sasyate || parato vyavahärajriah . . .
N. 13, 52. tatstribhyo jinanam dadyäd . . .
■ Züchtigung der trauen.
155. venudalarajjvha.siä.näm anyatamena vä pfsthe
trir äghätah \ tasyätikrame vägdandapäriisyadandä-
hhyäm ardhadandäh |
Unauflöslichkeit der Ehe.
amoksyä bhartur akäraasya dvisati bhäryä bhäryäyäs
ca bhartä ] . . . atnokso dharmavivähänäm iti |
Vergehungen der Frauen.
156. pratisiddAü strl darpamac^yakrldäyäm tripanatn dandan.i dadyät | divä stry>refcÄävihära^a?nanc satpano
dandah \ purusapreÄ»ävihära^amane dvädaSapanah |
Ehebruch.
stripurnsayor maithunärthenängavicestäyäm (Q)rahah- d'dasambhäsäyäm vä caturvin.isatipanah . . . | kedanlvi- (iantävalamhanesu pürvasähasadandah | .. . dankitasthäne sambhdsöyrnn ca . . . ity aticärüh \ pratisiddhaj'oh strl-
puinsayor anyonyopakäre ksudrakadravyänäm dväda-
sapano dandah |
Strafweise Entziehung des Frauenguts.
157. rrijadvi.st«/ecär«5Ä?/äm (B.) ätmäpakramanena ca. I Ä^/7J/«a7iänTtasulkänäm asvämyam jäyate striyäh (B.)
Strafbare Verlassung des Farailienhauses.
158. . . . patikulön nispatya grämäntara^a»naMc dvä-
dasapano dandah sthäpyäbhararialopas ca | ganiyena vä
■jimiisd sahaprantli.äne caturvirni5atipanah |
M. 8, 299. 300. präptäparädhäs tädyäh syü rajjvä
venudalena vä \\ prsthatas tu ... | ato 'nyathä tu pra-
Aamnpräptah sy&c^caurakilbisam ||
N. 12, 90. anyonyani tyajator ägah syäd anyonya-
viruddhayoh \
M. 9, 84. pratisiddhä pibed yä tu madyam abhyuda-
yesv api | ^eÄrsäsamäjau gacched vä sä dandyä kr.sna-
läni sat ||
N. 12, 62. 66—68. parastriyä sahäkäle 'dede vä
bhavato mithah | sthänasawMä^anämodäs trayah sam-
grahanakramäh || iipakärakriyä kelih sparse bhüsanavä- sasäm | . . . pänau yac ca nigrhniyäd venyäm vasträncale
'pi vä I . . . vasttair äbharanair mälyaik pänair bhdk-
syais tathaiva ca \ sampresyamänair gandhais ca vedyäm
samgrahanam budhaih ||
K. apakärakriyäyuktä nirlajjä cärthanäsikä | riyabhi-
cäraratä yä ca stridhanam na tu särhati ||
Parääara 10, 28—80. bräbmani tu yadä gacchetpara- purnsä samanvitä \\ sä tu nastä vinirdistä na tasyä gama-
narn punah | kämän mohäd yä tu gacchet tyaktvä ban-
dhün sutän patim || sä tu nastä pare loke männsesu
visesatab |
Arthaäästra.
Wartezeit und Wiederverheiratung der Frauen
bei Abwesenheit des Mannes.
hrasvapravästnäm .. . südravaidyaksatriyabrähmanä-
näm hhäryäh samvatsaroi,\&r&m kälam äkähksei'an apra-
jätäh samvatsaräAhiVam prajälüh prativihiiäh dvigunam
kälam aprativihitäh sukhävasthä bibhryuh param catväri
varsäny astau vä jflätayah tato yathädattam ädäya pra-
nmnceyuk |
159. brähmanam adhlyänam dasa varsäny a2)rajätäli
dvädaSa prajätäh | räjapurusam äyuhk.sayäd äkänkseta . . .
prositam aSrüyamänam panca tirthäny äkänkseta dasa
srüyamänam . . . dirghapraväsinah pravrajitasya 2)reta-
sya vä bhäryä sapta tirthäny äkäiikseta | samvatsaram
prajätä \ tatah patisodaryam gacchet | bahusu pratyä-
sannam dhärmikam bharmasaraartharn kanistham abhä-
ryaip vä | tadabhäve 'py asodaryam sapindam kulyam (B.)
vä I äsannam etesäm esa eva krama^ |
Teilung des väterlichen Erbes durch die Söhne.
160. anisvarah pitrmantah sthitapitrmätfkäh puträs
tesäm ürdhvam pitrto däyavibhägah pitrdravyänäm \
Selbsterworbenes Gut.
svayamarjitam avibhcyyam anyatra pitrdravyäd
utthitebhyah \
Dharmasästra.
Vas. 17, 75. 78. 79. prositapatni panca varsäny upä- Sita I . . . evam brähmani panca praiätoprajätä catväri räjanyä prajätä ■p&ficäprajätä trini vaisyä prajätä cat-
väry aprajätä dve iüdrä prajätä triny aprajätaxVdkVx
ata ürdhvatn samänärthajanmapindakagotränäm pürvah
pürvo gariyän | na tu kuline vidyamäne paragämini
syät j M. 9, 76. prosito dharmakäryärthamprat'iksyo 'stau
narah samäh | vidyärtham sad yaso 'rtham vä kämärtham
trims tu vatsarän || N. 12, 97—101. na^te mrte pravra¬
jite klibe ca patite patau | pancasv äpatsu närinärn patir anyo vidhiyate \\ astau varsäny udikseta brähmani prosi¬
tam patim I aprasütä tu catväri parato 'nyam samä-
ärayet || ksatriyä sat samäs tisthed aprasütä samätrayam
vaisyä prasütä catväri dve varse tv itarä vaset || na
Südräyä^ smytah käla esa prositayositäm | jlvati drü-
yamäne tu syäd e.sa dviguno vidhih || . . . ato 'nyaga-
mane strinäm esa doso na vidyate || M. 9, 74. vidhäya
vrttim bhäryäyäh pravaset käryavän narah |
M. 9, 110. ürdhvam pitud ca mätuS ca sametya bhrä-
tara^ samam | bhajeran paitrkam riktham anidäs te hi
jivatoh II
Y. 2, 118. pitrdravyävirodhena yad anyat svayam
arjitam \ ■ ■ ■ däyädänäm na tad bhavet ||
Der nähere Erbenkreis.
pitrdravyäd at)iiÄaÄ;topagatänäm puträh pauträ va
caturthad ity amdabhäjah (B.) | tävad avacchinnah pindo
bhavati 1 ,
Wiederverteilung.
apitrdravyä ütAAoÄ&ipitrdravyä vä saha jivantah
punar vibhajeran \ yataS cottistheta sa dvyarnäam (B.)
labheta 1 ., , , .„ ,
Reihenfolge der Erben.
dravyam aputrasya sodaryä bhrätarah sahajivino vä
liareyuh kanyäd ca | riktham ■pntrsiv&ia.h. puträ duhitaro vä äharmisthesu vivähesu jätäh \ tadabhäve/>iVä dhara-
mänah (1. dhriyamänab) | pitrabhüve bhrätaro bhrätf-
pvUräd ca \ apit^kä bahavo 'pi ca bhrätaro bhrätrputräS ca pitur ekam amsam hareyuh | sodaryänäm anekapitfkä-
näm piti to däyavibhägah . . .
Ungleiche Verteilung und Enterbung ver¬
boten.
161. jivadvibhäge pitä naikam videsayet \ na caikam
akäranän nirvibhajeta \
Unterstützung der jüngeren Söhne,
pitur asaty arthe jyesthäh kanis.thän anugrhniyuh |
Hochzeitskosten,
samnivistasamam asamnivistebhyo naivedanikam dad-
yuh I kanyäbhyad ca pradänikam \
D. ai;eÄÄafciavibhaktänain kulyänam vasatam saha |
bhüyo däyavib/tägak syäd ä caturthad iti sthitilj ||
M. 9, 210. vibkaktäh saha jivanto vibhajeran punar
yadi | samas tatra vibhägah syäj . . . Vas. 17, 51. yena
caisärn svayam utpäditam syäd dvyamdam eva haret ji
D. tato däyam apuirasya vibhajeyuh sahodaräh \
tulyä duhitaro väpi dhriyamänah pitäpi yä, || M. 9, 185.
na bhrätaro na pitarah puträ rikthaharäh pituh | pitä
hared aputrasya riktham bhrätara eva vä || N. 13, 50.
puträbhäve tu duhitä tulyasamtänakäranät | Vi. 17, 4 — 9.
aputradhanam patnyabhigämi | tadabhäve duhitjrgä.m\
tadabhäve pitrg&mi | tadabhäve mätrgämi | tadabhäve
bhrätrgä.m\ \ tadabhäve bhrätrputragämi \ Y. 2, 120.
anekapitfkänäm tu pitfto bhägakalpanä \\
K. jivadvibhäye tu pitä naikam putrain videsayet
nirbhajayen na caivaikam akasmät käranam vinä. ||
M. 9, 108. piteva pdlayet puträn jyestho bhrätfn
yaviyasah |
N. 13, 33. yesäm tu na krtäh piträ samskäravidha-
yah kramät | kartavyä bhrätrbhis tesäm paitfkäd eva te
dhanät || 27. yä tasya duhitä tasyäh pitryo 'mSo bharaqe
matah | ä samskäram bhajerarps täm ... Vgl. Y. 2, 124.
Arthasästra.
Aktiva und Passiva.
rmirikthai/oh samo vibhägah \
Revision der Erbteilung.
durvil)haktani anyonyapahrtam antarhitani avijfiätot-
pannain vfi imnar vibhajet-an \
Der König als Erbe.
udäyädakam räjä haret siriür^iipretakadaryavarjam anyafra srotriyadravyät | tat traividyebhyah prayacchet
Erbunfähige Personen und deren Nachkommen.
patitah patitäj jätäh klibad cänamdäh \ jadonmattän-
dhukusthinas ca sati bhäryärthe tesäm apatyam atad-
vidham bhägam haret | gräsäcchädanam itare patita-
varjük I
162. tesäm ca krtadäränäm lupte prajanane sati '
svjeyur bändhaväh jmträms tesäm amsän (B.) prakal-
payet ||
Dharmasästra.
Y. 2, 117. vibhajeran sutah pitror ürdhvam riktham
rnam samam |
Y. 2, 126. anyonyapahrtam dravyam vibhakte yat tu
drsyate | tat punas te samair amSair vibhajerann iti
sthitih II
N. 13, 51. 52. . . . sarvesäm abhäve räjagämi tat
anyatra brähmanebhyah syäd räjä dharmaparäyanah j
tatstribhyo jivanam dadyäd esa däyavidhih smrtah
Baudh. I, 11, 16. tadabhäve räjä tatsvarn traividya-
vrddhebhyah prayaccÄe^ | Vi. 17, 13. tadabhäve brähma-
nadhanavarjarn räjagämi \
Y. 2, 140. klibo 'tha patitas tajjah pangur unmattako
jadak I andko 'cikitsyarogädyä bhartavyäh syur nirarn-
äakäh II aurasäh ksetrajäs tv esäm nirdosä bhägahä-
rinah \ Vi. 15, 32—35. joa^eWc^jÄäcikitsyarogavikaläs tv
abhägahärinali | rikthagrähibhis te bhartavyäh \ tesäm
caurasähputrä bhägahäririah \ na tupatitasya \ D. mrte
pitari na klibakusthyunmaitajadändhakäh \ patitah
patitäpatyam lingi däyämäabhäginah \\ tes^m patitavar- jebhyo bhaktarn vastram ca diyate \ tatsutäh pitrdäyäm-
dam labheran dosavarjitäh \\ M. 9, 202. 203. sarvesäm
api tu nyäyyaip däturn . . ■ \ gräsäcchädanam atyan¬
tam ... II yady arthitä tu däraih syät kllbädinäm katham-
cana | tesäm utpannatantunam apatyarn däyam arhati '
Teilung mitBevorzugung der iilteren Söhne.
ekastriputränäm jyesth&mäah | brähmanänäm ajäk
ksatriyäiiäm adväh vaisyänäm gävah düdränäm avayah i
knnalahgäs (B.) tesäm madhyarrwcn^tih \ bhinnavarnäh
kanisthi,m^a\\ \ catuspadähhä,ye ratnavarjänäm dadänam
bhägam dravyänäm ekam jyestho haret \ pratimukta-
svadhäpäso hi bhavati \ ity auSanaso vibhägah | pituh
pariväpad yänam äbharanam cajyesthämdak (B.) dayanä-
sanam bhuktaJcämsyam ca madhyaniäTa&a.h \ kfpiam
dhänyäyasam ^cÄapariväpo godakaiam ca }canisthä,rniah
desadravyänam ekadravyasya vä samo vibhägah |
Anteil der Töchter.
adäyädä bhaginyah mätuh pariväpäd bhukfakämsyü-
bharannbhäginyah \
Zurücksetzung eines untüchtigen Altesten.
mänusahino jyesthas trtiyam amsam jyesthämsäl la¬
bheta I . . . nivrttadharmakäryo vä kämäcärah sarvarn
jiyeta \
Verteilung zwischen Stiefbrüdern und
Zwillingen.
163. . . . nänästrlputränäm tu s&m^Vxiäsamskrtayoh
kanyäkrtakriyäbhäve caikasyäh putrayor yamayor vä
pürvajanmanä. jyesthabhävah \
Vas. 17, 42—45. dvyanpiam jyestho haret | gava-
dvasya cänudaSamam | ajävayo grham ca kanisthasya ,
kärsnäyasam grhopakaranänic&madhyamasya Baudh. II,
3, 9. caturnäm varnänäm go'doäjävayo jyesthämdah \
Gaut. 28, 5—12. vimäatibhägo jyesthasya . . . ratho
govrsah | fcmiaÄÄorakütavantä madhyamasyäneka^ cet ,
avir dhänyäyasi grham ano yuktam caiuspadäm caikai-
kam yaviyasah \ samadhetaret saryam | . . . dadatam
paäünäm | Äp. II, 14, 7. deäavisese snvarnarn kfsnä gävah
krsnam bhaumam jyesthasya | M. 9, 106. jyesthena jäta-
mätrena putri bhavati mänavah ( pitrnäm avrnad caiva
sa tasmät sarvam arhati || 114. sarvesäm dhanajätänäm
ädaditägryam agrajah | yac ca sätiSayam kimcid dadataJ
cäpnuyäd varam ||
Vas. 17, 46. mätuh pärineyarn striyo vibhajeran \
Baudh. II, 3, 46. nirindriyä hy adäyäd ca striyo matä
iti srutih |
M. 9, 213. yo jyestho vinikurvita lobhäd bhrätfn
yaviyasah | so jyesthah syäd abhägad ca niyantavyaS ca
räjabhih {|
Äp. II, 13, 3. 4. pürvavatyäm asamskrtäyärn varnän-
tare ca maithune dosah | taträpi dosavän putra eva
M. 9, 126. yamayod caiva garhhesa janmato jyesthatä
smftä II
Arthasästra.
J üngere Söhne.
. . . scsäs tam upajiveyuh \
Söhne von Weibern verschiedenen Standes.
cäturvarnyaputranäm brähmaniputraä caturo 'mJän
haret I ksatriyäputras trin amsän | vaidyäputro dvuv
aiiiäau I ekam sudräpxärah \ tena trivarnadvivarnapntra-
vibhägah ksatriyavailyayor vyäkhyätah |
Söhne einer Frau aus niedrigem Stande,
brähmanänäm tu pärasavas trtiyam am.4arn labheta
Levirat.
Icselre vä janayed asya niyuktah ksetrajam sutam
mälrbandhtth sayotro va tasmai tat pradised dhanam
Wem die Kinder gehören.
16-1:. paraparigrahe bijam utsrstam ksetrtnah ity
äcäryäh | mätä bhasträ yasya retas tasyäpatyam ity
apare | vidyamänam ubhayam iti kautilyah |
Die verschiedenen Arten der Sohnschaft.
svayamjätah kttakriyäyäm aurasah \ tena tuh/ah
putrikäputrah sagotrenänyagotrena vä niyuktena ksetra-
jätah ksetrajah pntrah | janayitur asaty anyasrain putre
sa eva dvipitrko dvigotro vä dvayor api svadhäriktha-
bhäg bhavati \ tatsadharmä bandhünäm grhe güdhajätas
tu güdhajah bandhnnofor«to 'patnddhah samskartn^ pu-
Dharmosastra.
M. 9. 105. defas tam upajiveyur yatbaiva pitaram
tathä II
Vi. 18,1 — 5. brähmanasya catursu vamesu cet puträ
bhaveyus te paitrkain rikthatn da.4adhä vibhajeyuh | tatra bräkmaniputras caturo 'msän ädadyäl \ ksatriyäputras
trin I dväv amdau vaisyäputrah | äüdräputras tv ekam
Vgl. Vi. 18, 6 ff.
Vi. 15, 37. pratilomäsu strisu cotpannäs cäbhägina^ i
Y. 2, 128. ksetrajah ksetrajätas tu sagotrenetarena
vä II Vi. 15, 2. niyuktäyäm sapindenottamavarneua vot-
päditah ksetrajo dvitlyah j
M. 9, 52. pratyaksam ksetrinäm artho bijäd yonir
ballyasl || N. 12, 55. ksetrikasya yad ajnätam k.setre
bijam pradiyate \ na tatra bijino bhägah ksetrikasyaivA
tatphalam || 58. ksetrikännmate bijam yasya ksetre sam-
arpyate | tad apatyam dvayor eva bijiksetrikayor ma-
tam II
Y. 2, 128. auraso dharmapatnijas tatsamah putrikä-
sutak I ksetrajah ksetrajätas tu sagotrenetarena vä ||
gt'he pracchanna ufpanno güdhajas tu suta^ smrtah
käninah kanyakäjäto mätämahasuto mata^ || aksatäyäm
ksatäyäm vä jätab paunarbhavas tathä ! dadyäd mätä
pitä vä yarp sa pntro dattako bhavet || kritas tu tä-
trah kanj/Sgarbhati käninah sagarbhodhäyäh sahodhah
punarbhütäyäb paunarbhavah | STayamjätah fitrhandhü-
näm ca däyädah \ parajätah (B ) saipskartur eva va
bandhünäm | tatsadbarmä mOtäpttrbhyäm adbhir daito
dattah | svayam bandhul^hir vä putrabfaävopagata upa-
gatah putratvenäüglkrtab (B.j kitakah parikritah krita
iti I
Vorzfiglichkeit des legitimen Sohnes.
aurase tütpanne savarnäs trtiyamdaharaJi \ asavarnä
grfisäcchädanabhöginah \
Entstehung der Mischkasten.
brähmanaksatriyayor anantaräpufräh savarnä ekän-
tarä asavarnäh | brähmanasya vaiäyäyäm ambasthak
düdrayäm nisädah päradavo vä | ksatriyasya südräyäm
ugrah |
165. sQdra eva vaisyasya | savaruästt caisäm acari-
tavratebhyo jätä vrätyäh \ ity anulomäh \ düdräd äyo-
gavaksa/facandäh'ih | vaisyän mägadhavaidehakau \
ksatriyät sütah \ pauränikas tv anA-ah süto mägadhas ca
brahma ksaträd vi^esah (TJ.) ( ta ete pratdomäh svadhar-
mätikramäd räjna^ sambhavanti | ugrän naisädyäm kuk-
kutah (B.) viparyayepulkasah vaidehikäyäm ambasthäd
vainah viparyaye kusilavah | ksattäyäm ugräc chvapä-
kah { ity ete cäntaräläh (ß.) |
bhyäm- vikritah krtrimah syät svayamkrtah | dattätmä
tu svayamdatto garbhe vinnah sahodhajah vtsrsto grhyate
yas tu so 'paviddho bhavet sutah ] Baudh. II, 3, 18. sa
esa dmpitä dvigotrad ca dvayor api svadhärikthabhäg
bhavati \ M. 9, 166 ff. sve ksetre satnskrtüyäm tu «ra¬
yam utpädayed dhi yam | tam aurasäm vijäniyät . . .
N. 13, 47. esäm sad bandhudäyädäh sad adäyädabän-
dhaväh \ Vgl. auch die Parallelstellen.
Baudh. II, 3, 11. aurase tütpanne savarnäs trtiyäm- daharäh \ D. tesäm savaniäh puträ ye te trtiyärndabhä- ginah \ desäs tam upajiveyur gräsäcchädunasarnbhrtäh
M. 10, 6—10. stnsv anantarajätäsu <2vMair utpäditän sutän I sadisän eva tän ähur ... || ... dvyekäntaräsu
jätänäm dharmyatp vidyäd imarp vidhim {{ brähmanäd
vaidyakanyäyäm ambastho näma jäyate | nisädah düdra-
kanyäyäin yah päradavaucy&te || ksatriyäcchüdrakanyä-
yärn . . . ugro näma prajäyate || . . . vaiäyasya varne
caikasmin . . . |{ 20. dvijätayah savarnäsu janayanty acratäms tn yän | län . . . vrälyän ity abhinirdiSet
Vi. 16, 2. 3. anulomäsu mätfsavarnäh | pratihmüsv ärya-
vigarhitäh | M. 10,12. düdräd äyogavah ksattä cändälas
cädhamo nrnäm | 17. vaidyän mägadhatxiidehau ksatri¬
yät süta eva tn | 18. jäto nisädäc chüdräyäm jätyä
bhavati pulkasah \ südräj jäto nisädyäm tu sa vai
kukkutakah smrtah || 19. ksatfur jätas tathogryäm tu
dvapäka iti klrtyate | vaidehakena tv ambasthyäm nt-
panno ve:im ucyate |{
Arthasastia.
Pflichten und Rechte derselben,
karmanä vainyo rathakarah tesäm svayonau vivähak
pürväparagämitvam vyttänuvrttam ca svadharmarn (B.)
sthäpayet | sUdrasadharmäno vä anyatra candälebhyak
. . . sarvesäm antarälänäm samo vibhägah \
Baupolizei.
166. . . . kärayet | avaskarabhramam . . .
Abstand von dem Nachbarhause.
sarvavästukayoh präksiptayor vä äälayoh kiskur anta- rikä tripadi vä |
Störung der Nachbarn.
167. . . . paraJcudyam udakenopaghnato dvädasapa^o
daiidah | mütrapurlsopaghäte dvigunah |
Grenzstreitigkeiten.
168. . . . slmavivädam grämayor ubhayoh sämantäh
pancagrämi daSagrämi vä setubhih sthävaraih krtrimair
vä kuryät | karsakagopälavrddhakäk pürvabhuktikä vä
bähyäk setünäm anabhijnä bahava eko vä nirdiäya slma-
setün viparitavesäh (B.) slmänam nayeyuh |
Falsche Bestimmung oder Zerstörung der
Grenze.
uddistänäm setünäm adarsane sahasram (B.) daridah \
tad eva nIte simäpahärinam setucchidävt ca kuryät |
Dharmaiästra.
M. 10, 49. vejiänäm bhändavädanam || Vi. 16,14 — 16.
candälänärn . . . visesah | sarvesäm samänajätibhir vya-
vahürah \ svapitrvittänuharanain cat \ M. 10,41. düdrä¬
näm tu sadharmänah Sarve 'padhvamsajäh smrtälj
M. 9, 157. tasyäm jätäh samärnsäh syur yadi putraSatam bhavet ||
N. 11, 15. ai;asÄ:arasthalasvabhradAramasyandanikä-
dibhih | ... °märgän na rodhsyet ||
K. viiimutrodakacakram ca vahniSvabhranivesanani
aratnidvayam utsjjya parakudyän nivesayet |
B. varcahsthänam vahnicayam gartocchistädisecanam |
atyärät parakudyasya na kartavyam kadäcana ||
M. 8, 245. slmäm ^ra<« samutpanne viväde grämayor
dvayoh \ jyaisthe mäsi nayet sTmäm suprakäSesu setusu
Y. 2, 150. 151. . .. sämantäh sthavirädayah \ gopäh simä-
krsänä ye sarve ca vanagocaräh || nayeyur ete simänam
sthalängäratusadrumaih | sefttvalmikanimnästhicaityädyair
upalaksitäm || N. 11,10. ekaJ ced unnayet sTmäm sopavä-
sah samähitah | raktamälyämbaradharah ksitim äropya
mürdhani ||
Y. 2, 153. anrte tu prthag dandyä räjnä madhyama-
sähasam | 155. maryädäyäh prabhede tu simätikramane
Festsetzung der Grenze durch den König.
169. pranastasetubhogam vä simänam räjä gatko-
pakäram vibhajet |
Ackergrenzen.
ksetravivädam sämaniagrämaYTÜhäh kuryuh \
Grenzübersch reitungen.
maryädäpaharane pürvasähasadandah \ maryädä-
bhcdc caturvirnSatipanah |
Analoge Fälle.
tena tapovanavivitamahäpathasmaäänacZevaftMZayajana-
punyasthänaüimcfe vyäkhyätäh \
Urteil der Nachbarn,
sarva eva vivädäh sämantapratyayäh \
Verfall des Eigentums durch Nichtbenutzung.
170. ^ancai;ar*o/)arataÄ;armanaÄsetubandhasyast;ä7n- yam ^Mp!/e<änyaträpadbhyah |
Störung des Verkehrs.
171. ... ksudrapasumanu.sya^aiÄawi rundhato dvädaso
dandah | . . . sthänlyarästravivItapa^Äawi sähasrah \
Weideland.
172. ... stambhaili samantato grämäd dhanuhsatä-
pakrstam upasälam kuryät |
tatha I ksctra.sya harane danda adhamottamamadhyamah
M. 8, 265. simäyäm avisahyäyäm svayatn räjaiva
dharmavit | pradised bhümim etesäm upakäräd iti
sthitih II
M. 8, 258. säksyabhäve tu catväro grämasimänta-
väsinah \ simävinirnayam kuryuh prayatä räjasamni-
dhau II
Y. 2, 155 (s. 0.).
N. 11, 12. etenaiva grhodyananipanayatowatiMM I vi-
vädavidhir äkhyätas tathä grämäntaresu ca ||
N. 11, 2. ksetrasTmätJiväefcÄM sämantebhyo vinidcayah]
N. 11,26. paUcavarsävasannatp. tu syät ksetram atavi-
samam \\
N. 11, 15. catus^a^AasurasthänamiÄyujwär^ä?! na ro-
dhayet || rodhayanti tu ye mohäd baläd väpi kathamcana
dandayet tädrsän räjä sähasenottamena ca ||
M. 8, 237. dhanuhsatam parihäro grämasya syät
samantatah \
Arthasästra.
Feldschaden durch Vieh.
vivitciin bhaksayitvävasrtänäni uatrama/iisänäm pä-
dikani rüpam grhiiiyuh \ gaväs^nkharänäin cärdhapä-
dikam j ksudrapadünäm ^o</a^abhägikam | bhahmyitvä
nisannänäm eta eva dviyunä dandäh ; parivasatäm
cafurguncdt \ gtim&devavrsCt vä am'rdaJähä vä dhenur
uksäno govrsäs cädandysh (B.) i sasyabhaksane sasyo-
2>agkäiam nispattitah parisamkkyäya dvigunam däpayet
sväminaS cänivedya (B.) cärayato dvädaSapano dandah
pramuncatas caturvimSatipanah - pcdinäm ardhadandäh 173. pasavo . . . väraytiavyäh . . . prärlhayamänä drstäparädhä vä sarvopäyair niyantavyäh iti ksetrapatha- hiipsä
Säumige Arbeiter.
k'armäharane karmarc/onn<f dvigvnam h/ranyadfi-
nam |
Gemeinnützige Arbeiten.
sarvahitani ekasya bruvatah hiryur ä/näm \
Bestrafung von Komplizen,
tarn cet sambhüya vä hanyith prthag esäm aparä-
dhadviguno dandah \
Bruch einer Übereinkunft.
tena desajätCkulasatnghänäm samayasyönapäkarma
vyäkbyätam |
Dharm aSastra.
Y. 2, 159 f. mäsän astau tu mahisi sasyaghätasya
kärin'i | dandaniyä tadardham tu gaus tadardham ajä-
vikam |{ bhaksayi'ti-opavistänäm yathoktäd dviguno da¬
tnah I samam esäm virite 'pi kharostram mahisisam&m
N. 11,34. sannänäm dvigunah prokto vasatäm tu catur-
gunah \ M. 8, 242. anirdädähäm gäm sütäm vrsän deva-
paäüms tathä | sapäiän vä vipälän vä na dandyän
manur abravlt !' N. 11, 38. gobhis tu bhaksitam dhänyam
yo narah pratiyäcate j sämantänumate deyam dhänyam
yat tatra bhaksitam |j 34. pratyaksacärofcänäm tu caura-
dandah smrto nrnäm || Y. 2, 165. päladosavinäse capäle
dando vidhiyate \ ardhatrayodasapanah svämino dravyam
evaca || 162. Arämacärecauravad dandam arhati {| M. 8,240.
vipälän rärayet 2)asün |j
Y. 2,193. grhltare/nnaÄ kämm tyajan dvigunam
äcahet \
Y. 2, 191. kartavyatn vacanam tesäm samühahiia-
vOdinäm {|
Vi. 5, 73. ekam bahiinäm nighnatäm 2Tratyekam uktäd
dandäd dvigunah {
M. 8, 221. evam dandavidhim knryäd dhärmikah prtbi-
vTnatih I arämaiätisamühesu samayavyabhicärinäm ||
Zinsfuß.
174. sapädapanä dhwrmyämäsaiTdcOüli jjanasaiasyal
paiicapanä vr/ävahäriki \ dasapanä käntärakänam j
vimäatipanä sämudränäm | fatafi pararn kartnh kära-
yitus ca pürvasähasadandah \
Prüfung des Lebenswandels.
. . . dbanikadhäranikayos caritram apekseta (B.) |
.\nwachsen des Kapitals.
dhänyavrddhih sasyanispattäv upärdbävaram mülyakrtä vardheta j . .. stambhapravi.sto vä mülyadvigunam dadyät |
Ablehnuns; O der angebotenen Rückzahlunsf. O
mucyamänam rnam apratigrhnato dvädaSapano dan¬
dah i käranäpadesena nivrttavrddhikam anyatra tisJiet \
Haftung für Schulden.
prelasya puträh kusidani dadyuh | däyädä vä riktha¬
haräh sahagrähinah pratibhuvo vä |
175. asamkhyätadeSakälam tu puträh pauträ däyädä
vä ri/cthatn haramänä dadyuh |
Vererbung einer Bürgschaft.
jlvitavivähabhümi^rö^tiiAät^am asamkhyätadesakälam
tu puträh pauträ vä vaheyuh |
Reihenfolge bei der Schuldentilgung.
nänarnasamaväye tu naiko dvau yugapad abhiva-
deyätäm ... | tatiüpi grhitänupüroyä räjasroträya (1. rä-
jaSrotriya') dravyam vä pürvam pratij)ädayet |
M. 8,140. asUibhägam grbqlyän niäsüd värdhusikah
sate II 152. krtännsäi^ adhikä vyatiriktä na sidhyati kusidapatham ähus tarn pafioakatn Satam arhati || T. 2,38.
käntäragäs tu dasakam sämudrä vimsakam satam \
T. 2, 61. carärabandhakakrtatn sa vfddhyä däpayed
dhanam j
N. 1, 107. hiranyat^Äänyavastränäm vrddhir (ivttriSca- tur^nä I Vi. 6, 11. 12. hiranyasya parä vrddhir doigunä
dhänyasya trigunä \
Y. 2, 44. diyamänarn na grhnäti praynktam yah
svakam dhanam madhyasthasthäpüam tad syäd vardhafe
na tatah param |j
Vi. 6, 27. dhanagrähini preie . . . tatpuirapautrair
dhanam deyam \ 29. saputrasya väpy aputrasya vä
rikthagrähi rnarn dadyät \ 42. bahavaä cet pratibhuvo
dadyus te 'rthain yathäkrtam |
M. 8, 160. dänapratibhuvi prete däyädän api dä¬
payet II
K. nänarnasamaväye tu yat yat pürvalqtara bhavet .
tat tad evägrato deyam räjnah syäc chrofriyaaya ca !i
Y. 2. 41. grhitänukramäd däpyo dhaninäm adhamanii-
kah I dattvä tu brähmanäyaiva nrpates tadanantaram |
Arthaiästra.
Si.-liuldeiiinachen zwischen nahen Verwandten.
dampatj/oh pitäputrayoh hhrätfnäm cävibhaktänäm
jiarasparakrtam riiam asädhyam |
Eintreibung von Schulden.
agrähyäh IcarmakäJesu karsakä räjapuru4ad ca |
stri cäpratidrävini (B.) patikrism rnam anyatra gopäla-
kärdhasitikebhyah | patis tu grähyah strlkrtam rnam
apratividhäya prosita iti . . .
Zuverlässige Zeugen,
prätyayikäli sucayo 'numatä vä trayo 'varärghyäh \
Itaksänumatau vä dvau rnam prati na tv evaikah |
Unzuverlässige Zeugen,
pratisiddhäh syä.\SiSahäyäbaddha{? "yänvarthi B.)-dha-
ntkadhäranikavairmyaiigadhrtadandäh \ pürve cävyava-
häryäb | räjaärotriyagTÄma,hhrtakitsthivraninak patita- candälaÄ;wfetoÄarn?ano'n«^ÄaÄatiAeVamMÄ;rthamvädinahstri-
räjapiirusäs cänyatra svavargebhyah \
Besondere Fälle.
176. pärusya^steyasamgrahanesu tu vairisyälasahä-
3'avarjäh | rakasyavyavahäresv ekä strl purusa upaSrotä
upadrastä vä säksi syät |
Dharmaiästra.
Y. 2, 52. bhrätf näm atha dampaiy oh pituh putrasya
caiva hi | prätibhävyam ;-nam säksyam avibhakte na tu
smrtam \\
N. I, 1, 52—54. räjakäryodyatas tathä || . . . sasyä-
rambhe krsivaläh . . . näsedliyo ... Y. 2, 46. na yosit
/jaitputräbhyära . . . 48. ^o/»aiaundikaiailQsarajakavyä-
dhayositäm | rnam dadyät patis täsäm . . . 49. prati-
pannam striyä deyam . . .
Y. 2, 68. . . . kulinäh satyavädinah | dharmapradhänä rjavah ... II 69. tryavaräh säksino jfieyäh ... 72. ubhayä- numafah säksT bhavaty eko 'pi dharmavit | Vi. 8, 5. ekas
cäsäksi I
M. 8, 64. närthasambandhino näptä na sahäyä na
vairinah \ na dfstadosäk kartavyä na vyädhyärtä na
düsitäh II na säksi njpatih käryo na kärukakuillavau
na ärotriyo na lifigastho na saügebhyo vinirgatah || nä-
dhyadhino na raktavyo na da.syur na vikarmakft \ na
vrddho na iisur naiko näntyo na vikalendriyah \\ närto
na matto nonmatto na ksuttrsnopapTditah | na iramärto
na kämärto na kruddho näpi taskarah || N. 1, 155. svesu
vargesu varginah | Vgl. die Parallelstellen.
M. 8, 72. sähasesu tu sarvesu sfcyasamgrahanesu ca
vägdandayoS ca. pärusye na parlk.seta säksinak \\ 69. anu-
bhävi tu yah kadcit kuryät säksyam vivädinäm | antar
vedmany aranye vä sarirasyäpi cätyaye ||
Ermahnung der Zeugen.
brähmanodakmahlaä,gmsakäde säksinak parigrhni-
yät I tatra brähmanam bräyät satyam brühiti | räjan-
yam vaisyam vä mä tavestäpörtaphalam kapälakastah
satrubalam (1. °kulatn) bhitvärthi (1. bhiksärthi) yaccher iti I südram {ß.)janmamaranäntareyad y&\punyapkalarn tad räjänam gaccket | räjnaS ca kilbisain yusmän | anya-
thäväde dandaS cänubandhah | pascäd api jnäyeta yathä-
drstaSrutam |
Zwiespalt unter den Zeugen.
säksibhede yato bahavah sucayo 'numatä va tato
niyaccheyuh \
Strafen für falsches Zeugnis.
177. säksibälisyesv eva prthag anupayoge desakäla-
käiyänäm pürvaniadhyottamä dandä ity ausanasäh
kütasäksino yam artham abhütam va näSayeyus tadda-
dagunam dandam dadyur iti mänaväh | bälidyäd vä
visamvädayatäm citro ghäta iti bärhaspatyäh | na iti
kautilyah | dhruvarn hi säksibhih srotavyam | asrnvatäm
caturvimSatipano dandah | tato 'rdham adhruvänäm |
Unverschuldeter Verlust eines Depositums.
. . . pratirodhakair vä . . . vilope . . . grämamadhya-
gnyudakabädke . . . riopanidhim abhyäbhavet \
Unerlaubte Benutzung desselben.
178. upanidhibhoktä deSakälänurüpam bhogavetanam
dadyät | dvädaSapanam ca dandam |
K. deyairäkmancisämnidkye säksyam prcched ytani
dvijän M. 8, 79. sabhäntab säksüiak präptän ... prädvi-
väko 'nuyunjita vidhinänena säntvayan || Vi. 8, 20—23.
brühiti brähmanam prcchet \ satyarn, brühiti räjanyam \
gobijäkäncanair vaidyam | sarvamahäpätakais tu düdram
N. 1, 201. nagno mundah kapälena bkiksärtki ksutpipä-
sitah I andhah datrugfham gacched yah säksyam anrtatn
vadet II B. ö janmanas cä maranät sukrlam yad upär- ^
jitam I tat sarvarn näSam äyäti anrtasya tu äainsanät jj ^
M. 8, 73. bahutvam parigrhniyät säksidvaidhe narä- tu
dhipah | samesu tu gunotkrstän gunidvaidhe dvijottamän
M. 8,189. caurair krtam jalenodham agnina dagdkam
eva vä | na dadyäd . . .
M. 8, 120 f. lobhät sakasram dxmdyas tu mohät J
pürvam tu sähasam \ bhayäd dvau madhyamau dandau s
maiträt ^öruam caturgunam || kämäd dadagunarn pürvam a.
krodhät tu trigunarn param | ajfiänäd dve Sate pürne bä- ö
lUyäc chatam eva tu || Y. 2, 81. prthak prthag dandanl- g
yäh kütakrtsäk^nas tathä | vivädäd dvigunam dandaip |
viväsyo brähmanah smrtah || |'
I
N. 2, 8. yam cärtham sädhayet tena nikseptur ana-
nujnayä | taträpi dandyah sa bhaved däpyas tac cäpi
sodayam \\ S
ArthaSästra.
Ersatz für Verlust.
ni^pätane vä mülyasamah \
Nutzpfänder und Aufbewahrungspfänder.
nädhih sopakärah siden na cäsya mülyarn vardheta \
nirupakärak siden mülyarn cäsya vardheta |
Verweigerung der Rückgabe.
upasthitasyädhim aprayacchato dvädaSapano daijda^ |
Hinterlegung des Geldes.
prayy'akäsarnnidhäne vä grätnavrddhesu sthäpayitvä
niskrayam ädhim pratipadyeta \
Abschätzung des Pfandes.
niwttavrddhiko vädhis tatkälakrtamülyas tatratvä-
vatistheta |
Verkauf des Pfandes.
anäSavinäsakarariädhisthito vä dhäranakasarnnidhäne (B., 1. dhäranakä°) vä vinäSabhayäd udgatärgharn dharma- sthännjfiäto vikrinlta \
Unerlaubte Benutzung eines Pfandes.
179. anisrstopahhoktä mülyaäuddham ^'ivam ban¬
dharn ca dadyät \
Indirekte Pfänder (anvädhi).
särdhenänvädhihasto vä pradlstätn bhümim apräptai
caurair bhagnotsrsto nänvädhim abhyäihavet |
Dharmaiästra.
N. 2, 7. ... naste dapyai ca tatsamam {{
y. 2,68. käle kälakjrto na&yeiphalabhogyo na naSyati\
59. ^qpyädhibhoge no vj-ddhih sopakäre tha häpite |
Y. 2, 62. upasthitasya moktavya ädhih steno 'nyathä
bhavet |
Y. 2, 62. prayojake 'sati dhanarn kule nyasyädhim
äpnuyät \
Y. 2, 63. tatkälakrtamülyo vä tatra tisthed avfddhi- ka1i\
Y. 2, 63. vinä dhäranakäd väpi vikrinlta sasäksikam i
M. 8, 144. na bhoktavyo baläd ädhir bhuiljsino
vrddhim utsrjet \ mülyena tosayec cainam ädhisteno
'nyathä bhavet ||
Y. 2, 66. na däpyo 'pahrtam tat tu räjadaivikatcw- karaih |
Leihe und Miete.
yäcüdkam avakritakam vä yathävidkam grhniyus
tathovidham evärpayeyuh | SÄrcsopanipätäbhyäip deäa-
käloparodhi dattam nas^m vinastam vä näbhyäbhavejuh |
Sesam upanidhmä vyäkhycUam |
Veruntreuung eines Depositums.
180. ... ntksepäpahäre pürväpadänam nikseptäras
ca pramänam | . . ■ säksino nikseptä rahasyapraiiipätena pi-ajfläpayet | ... pravrajyäbhimukho vä Sraddheyah kaScit kftalaksanatn dravyam asya haste niksipya pratistheta
tatah käläntärägato yäceta | däne ducir anyathä nikse-
pam steyadandam ca dadyät |
Verknechtung eines Ariers.
181. ... udaradäsavarjam äryapränam apräptavyava-
häram Südram vikrayädhänam nayatah svajanasya dvä-
daSapano dandah | vaiSyam dvigunah | ksatriyam trigu-
iiah I brähmanam caturgunah | parajanasya pörvamadhyo- ttamandbä. dandäh | . . . na tv eväryasya däsabhävah
Wer sich selbst verpfändet.
182. ... sakfd ätmädhäiÄ nispatitah sidet |
Schlechte Behandlung der Sklaven.
pretamnmiitrocohistagrahanam (B.) ähitasya nagna-
stäpanaiu da^d^^pi'^^^Q^tn atikrama^aip ca striqäm mülyanä-
dakaram |
N. 2, 3. yo yathä niksiped dhaste yam arthain yasya
mänavah | sa tathaiva grahitavyo yathä däyas tathä
grdhah || 14. esa eva vidhir dysto yä<»i!änvähitädi|u ]
Y. 2, 66. bhresaä cen märgite 'datte däpyo dandam ca
tatsamam {{
M. 8, 181—184. yo niksepam yäcyamäno ntkseptwr
na prayacchati | sa yäcya^ prädviväkena tan nikseptur
asaipnidhau || säksyaMhäye pranidhibhir vayorüpasaman- vitaih I apadesaiS ca sainnyasya hiranyarn tasya tattvatah ||
sa yadi pratipadyeta yathä nyastam yathä krtam | na
tatra vidyate kimcid yat parair abhiyujyate || te§äip na
dadyäd yadi tu tad dhiranyam yathävidhi { samnigrh-
yobhayam däpya . . .
Vi. 5,151. yas tättamavarnän däsye niyojayet tasyo-
^tomasähaso dandah \ N. 5, 39. varnänäm präHlomyena
däsatoam na vidhtyate \ M. 8, 412. däayarn tu kärayan
lobhäd brähmapa^ samskrtän dvijän \ anicchatah prä-
bhavatyäd räjfiä dandyah Satäni sat ||
N. 5, 37. vikrtnite ya ätmänarn svatantrah san narä-
dhamah | ■ ■ ■ naiva däsyät pramwiyate ||
K. yadi hy ädäv anädis^am aävhhatn karma kärayet \
präpnnyät sähasam pürvam fnän mucyeta oarnika^ \\
Arthaiästra.
Umgang mit einer Sklavin.
dkäiriparicärikärähasitikopacärikänäm ca moksa-
karam | . . . dhätrim ähitikäm väkämäm svavaiäm adhi-
gacchatah (svavaäam gaccJiatah B.) pürvasähasadandah
paravaiätn madhyamah |
Befreiung und Arten der Sklaven.
mülyena cäryatvam gacchet \ tenodaradäsähitakau
vyäkhyätau | praksepänurüpad cäsya niskrayah | danda-
pranitah Icarmanä dandam upanayet |
183. ärj'apräno dhvajähj-tah fcaj-mafcälänurüpena mülyärdhena vä vimucyeta \grhejätadäyägatalabdhakritä-
näm anj'atamarn däsam . . .
Befreiung einer Sklavin,
sväminas tasyäm däsyäm jätarn samätrkam adäsam
vidyät I
Betrag der Löhne.
yathäsamhhäsitarn vetanam labheta \ karmakälänu-
rüpam asambhäsitavetanah (B.) karsakah sasyänäm
gopälakah sarpisäm vaidehakah panyänäm ätmanä vya-
vahrtänäm daäabhägam asambhäsitavetano lahheta ' sam-
bhäsitavetanas tu yathäsarnbhü^itam |
Dharmaiästra.
K. sväm däsim yas tu samgacohet prasütä ca bhavet
ta,t&]} I aveksya bijam kärya syäd adäsi sänvayä tu sä |{
Y. 2, 291. prasahya däsyabhigame dando dasapapah
smftal^ I K. häXadhätrim adäsim ca däsTm iva bhunakti
yah I paricärakapatnim vä präpnuyät pürvasähxisam |
N. 5, 32—34. ähifo 'pi dhanarn dattvä . . . || rnam
tu sodayarn dattvä fnl däsyät pramucyate | krtaiaZa-
vyapagamät kftako 'pi vimucyate || taväham ity upagato
dhvajapräptah panärjitah | pratisirsapradänena mucyate
tulya&arwianä || 26—28. grhe jätas tathä krito labdho
däyäd upägatah \ annäkälabhfto loke ähitah sväminä
ca yah || moksito mahatas carnät präpto yuddhät pane
jitah I taväham ity upägatah pravrajyävasitah kfta^ jj
bhaktadäsas ca vijneyas tathaiva vadaväbvtalj | vikretä
cätmanah Sästre däsäh pancadasa smrtäh || M. 8, 415.
dhvajährto bhaktadäso grhajah Ä»-i<adattrimau | paitfko
dandadäsaS ca saptaite rfösayonayah ||
K. (s. 0.) svadäslm yas tu samgacchet prasütä ca
bhavet tatah \ aveksya bijam käryä sj/äd adäsi sänvayä
tu sä II
N. 6, 2. 3. bhrtäya vetanatn dadyät karmasväml
yathäkramam | ädau raadhye 'vasäne vä karmano yad
vinidoitam \\ bhrtäv anidcitäyätn tu dadahhägam samä-
pnuyuh \ lähhagobljasasyänäm vaniggopakrsivaläh |
Y. 2, 194. däpyas tu dadamarn bhägarn vänijyapadusa-
Festsetzung der Löhne durch Sachverstandige.
184. . . . yathä vä kuäaläh kalpayeyuJi \ tathä veta¬
nam labheta \
Verweigerung des Lohnes.
vetanädäne daiabandho dandah \ satpano vä |
Lohn einer Prostituierten.
labheta pumscali bhogam saingamasyopaliAganät |
atiyäcnä tu jlyeta daurmatyävinayena vä ||
Verweigerung der Arbeit.
gt-hitvä vetanam karmökurvato bbytakasya dvädaSa-
pano dandah |
Legitime Verhinderung.
aSaktah kutsite karmani vyädhau vyasane vä anu-
Sayam labheta | parena vä kärayitum \
Strafen für Lohn- und Arbeitsverweigerung.
185. bhartur akärayato bhrtakasyäkurvato vä dvä-
dasapano dandah \ . . . sa ced alpam api kärayitvä na
kärayet \ krtam eväsya vidyät \
Überschüssige Arbeit,
sambhäsitäd adhikakriyäyäm prayäsam (B.) mogham
kuryät |
Zeitpunkt der Ablehnung.
karsakavaidehakä vä aasyapanyärambhaparyava-
sänäntare sannasya yathäkrtasya karmanah pratyamdam
dadyuh \
syatah \ anidcitya bhrttm yas tu kSrayet sa mahlksitS H
Vrddbamanu. samudrayäna^u^ote desakälärthadarsi-
nalj I niyaccheyur bhftirn yärn tu sä syät präg akftä
yadi ||
B. kfte karmani yah sväml na dadyäd vetanam
bhrte^ | räjüä däpayitavyah syäd vinayam cännrüpata\]i |!
N. 6, 18. 19. äulkam gi-hitvä panyastri . . . || ayonau
vä samäkrämed bahubhir väpi väsayet | sulkam so 's|;a-
gnnam däpyo vinayaqi tävad eva tu ||
N. 6, 6. karmäkurvan pratisrutya käryo dattvä bhtiiip
balät I bhrtim grhltvdknryäno dvigunam bhftim ävahet '|
M. 8, 217. yathoktam ärtah svastho vä yas tat karma
na kärayet | na tasya vetanam deyam . . . ||
Vi. 5, 153. bhrtakaä cäpürne käle bhftirn tyajan
sakalam eva mülyant dadyät \ 157. sväml ced bbftakam
apürne käle jahyät tasya sarvam eva mülyarn dadyät |
Y. 2, 195. 'dhikain deyam krte adhike \\
N. 6, 2. bhftäya vetanam dadyät karmasvämi yathä¬
kramam I ädau madhye 'vasäne vä karmano yad viniSci-
tam II
Arthaiästra.
Grundlose Einstellung der Arbeit.
186. prakränte tu karmani svasthasr/äpakrämato äy%-
dasapano dandah |
Löhne der Opferpriester,
yäjakäh svapracäradravyavarjaip yafhäsamhhäJiilam
vetanam samain vä vü>hajeran \
Stellvertretung.
sannänäm ä daiähoräträc chesahhrtäh karma kuryuh \
Opferer und Opferpriester.
187. ... asamäpte tu karmagi yäjyarn yäjakarn vä
tyajatah pürvasähasadandah | . . . suräpo v^sallbhartä
brahmahä gurutalpagah | ... adosas tyaktum anyonyam ...
Zurückbehaltung verkaufter Waren.
vikriya panyam aprayacchato dvädaiapapo dandah |
Rücktritt von Verkäufen,
vaidehakänäm ekarätränuiayah | kai-sakägäip trirä¬
tram \ goraksakänäm paricarätram | vyämiiränäm utta-
mänäm ca varnänäm vivfttivikraye saptarätram. \
Rücktritt von einem Kauf.
188. kritvä panyam apratigrhnato dvädasapano dan-
4ah I
Dharmaiästra.
M. 8, 215. bhfto rärto na kuryäd yo darpät karma
yathoditam | sa dandyah kfsgaläny astau na deyam cäsya
vetanam |{
M. 8, 208. yasmin karmapi yäs tu syur uktäh pra-
tyaiigadaksinäh \ sa eva tä ädadita bhajeran sarva
eva vä II
N. 3, 8. ftvijäin vyasane 'py evam anyas t<Ukarma nistaret \ lahheta daksinäbhägam sa tasmät satnprakalpi- tam II
N. 3, 9. rtvig yäjyam adustarn yas tyajed anapa-
leärinam \ adustain vartvijatn yäjyo vineyau täv ubhäv
api II
N. 8, 4. vikriya panyarn mülyena kretre yo na pra¬
yacchati I sthävarasyodayaip däpyo jaügamasya kriyä¬
phalam II
N. 9, 5. tryahäd dohyaip parik§eta paUcähad vähyam
eva tu I manimuktäprabälänäip saptohah syät pailksagam ||
Vi. 5, 129. kritam akrinato yä hani^ sa kretur eva
syät 1
Auflösung einer Verlobung,
viväbänätp tu ... siddham upävartanam | südräg&m ...
api dosarn aupaSäyikam dfstvä siddham upHvartanam | (B.)
Verlobung eines deflorierten Mädchens.
kanyädosam aupasäyikam anäkhy&ya (asaipkhyäya B.)
prayacchatah kanyäm sa^navatir ahmdah sulkastndhana-
pratidänam ca |
Betrügerische Verkäufe,
dvipadacatuspadänam tu kusthavyädkitänüm asucinäm
utsähasTästhyasucTnäm äkhyäne dvädaSapano dandah \
Frist für Annullierung von Verkäufen,
ä tripaksäd iti catuspadänäm upävartanam { ä sam-
vatsaräd iti manusyänäm {
Schenkungen.
189. dattasyäpradänam rnädänena vyäkbyätam {
Unstatthafte Schenkungen.
sarvasvam putradäram ätmänatn pradäyänusayinak prayaccheta |
Haftung der Söhne oder Erben.
prätäfhävyadandak hdkaie^m äkfikam (B.) sauri-
kaip. kämadänaip ca näkämah putro däyädä vä riktha-
haro dadyät \
Verkauf fremden Eigentums.
asvämivikrayas tn
dharmasthena grähayet
nastäpakrtam äsädya svämi
dedaJcalätipattau vä svayam
N. 12, 3. tayor aniyatam proktaip varagani dosadar-
sanät I
N. 12, 33. yas tu do^avatim kanuäm anäkhyäya
prayacchati \ tasya kuryän nypo damfarn pQrrasähasa-
coditam II
B. jSätvä sadosam ya^i pagyaip vikrinlta vicak^a-
nalji I tad eva dvigunaip däpyas tatsamaip vinayam tathä {|
N. 9, 5. tryahäd dohyam parikseta paücähäd vähyam
eva tu I ... 6. dvipadäm ardhamäsah sy&tpumsäm taddvi-
gunam striyäh |
N. 4, 1. dattvä dravyam asamyag yah punar ädätum
icchati | dattäpradänikam näma tad vivädapadaip smrtam |
B. sämänyam ^ttfra<2ärädhi«art'a9fanyäsayäcitam |
pratisrntam tathänyasya na deyam tv astadhä smrtam ||
M. 8,159. prätibhävyam vrthädänam äkfikam sauri-
karp, ca yat | dandadttlkävadesam ca na putro datum
arhati |l
M. 8, 199. aavamina krto yas tu däyo vikraya eva
vä 1 akftat sa tu vijfleyo ... ¥.2, 169. nafpäpahrtam
I tu•1
I I I
"j w
Arthaiästra.
grhitvopaharet ... kutas te labdham iti | sa ced äcärakra- raam dariayeta na vikretäram tasya dravyasyätisargena
mucyeta \ vikretä ced dfiyeta mülyarn steyadmidarn ca \
Verlorenes Gut.
190. näspikam ca svakaranam kftvä nas^aprat-
yährtam labheta ( svakaranäbhäve parUscAandho dandah |
tac ca dravyam räjadharmyam syät | nastäpahrtam ani-
vcdyotkarsatah sväminabi pürvasähasa<ÄznafaA | sulka-
sthäne nastäpahrtotpannas tisthet | tripaksäd ürdhvam
anabhisäram räjä haret svämi vä | svakaranena parlca-
panikam dvipadarüpasya niskrayam dadyät | catuapani-
katn ekakhurasya \ dvipanikam gomahi§asya \ pädi-
kam ksudrapaiünäm | ratnasäraphalgukupyänäm pafica-
kam iatam dadyät {
Gestohlenes Gut.
paracakrätavibhetara tu pratyäniya räjä yathäavam
prayacchet | corahrtam avidyamänam svadravyebhyah
prayacchet |
Ersitzung.
yat svam dravyam anyair bhujyamänam dada varsäny
upekseta hiyetäsyäayakira Ääiivrddhavyädhitavyasanipro- sitadesatyägaräjyavibhramebhyab | vimdativarsopeksitam anuvasitam västu nänuyuvjita \ 191. jnätayah . . . para-
västusu vivasanto na bhogena hareyuh \ upanidhim
ädhim nidhim nikseparn striyam simänam räjadrotri-
yadravyäni ca j
Dharmaiästra. |^
äsädya hartäratp grähayen naram | dedakäJäiipattau ca
grhitvä svayam arpayet || 170. vikretur dardanäc chud-
dhik svämi dravyam nrpo damam \ kretä mülyarn aväp-
noti tasmäd yas tasya vikrayi \\
Y. 2, 171 ff. ... nastarn bhävyam ato 'nyathä | p&rlca-
bandho damas tati-a .. . || hrtam pranasiam yo dravyaip |.
parahastäd aväpnuyät { anivedya nrpe dandyah sa tu ^
sannavatim panän {| daulkikaih sthänapälair vä na^tä- ^
pahrtam ährtam | arväk saravatsarät svämi hareta parato ^
nrpah II panän ekadaphe dadyäc calurah pafvca mänuse \ |;
mahisostragaväm dvau dvau pädarn pädam ajävike ||
I
Gaut. 10, 46. 47. corahrtam avajitya yathästhänarn |
gamayet \ kodäd vä dadyät \ Vi. 3, 66. 67. caurahrtam 8'
dhanam aväpya sarvam eva sarvavarnebhyo dadyät \ %
anaväpya tu svakodäd eva dadyät j
M. 8, 147. yat kimcid dada varsärii sa.tpn\iLhdXiprek-
sate dhanT | bhujyamänam parais tüsnim na sa tal
labdhum arhati || 149. ädhih stmä bäladhanam nik^e-
popanidhistriyah \ räjasoarn drotriyadravyarn nopabho-
gena jiryate || Y. 2, 24. padyato 'bruvato hänir bhümer
vimdativärsiki j parena bhujyamänäyä dhanasya dada-
värsiki \\
Geistliches Erbrecht.
vänaj)rasthayattbrahmcu:ärinämäcäryadisyadharina-
bhrätrsamänatirtfij/ä rikthabhäjah |
Raub und Diebstahl.
sähasam anvayavat prasahhakarmani (B.) | niran-
vaye steyam apavyayane (B.) ca \
Abstufung der Diebstähle.
192. ra<nasäraphalgukupyänatn sähaae müJyas&mo danda iti mänaväh | mülyadviguna ity ausanasäl; | yathä- 2Jarädham (B.) iti kautilyah | puspaphalaSäkamiilakanda-
pakvännacarmavenum;-(i&Äänti{ädinam ksudrakadravyä¬
näm dvädaSapanävaraS caturvimsatipanaparo dandah {
käjäyasakästharajjudravyaksudrapasuvätädlnäin sthülaka- dravyänäm caturvimsatipanävaro 'stacatvärimSatpanaparo
dandah | tämravfttakanisakäcadantabbändädinäm stküla-
dravyäpäm astacatvärin.iSatpanävaram sannavatiparam pür- fosöÄasadandah | mahäpadumanusydksetragxhMranya-
suvarnasüksmat-as^ödlnäm sthülakadravyänärn dvisatä-
varah pancasataparah madbyamasöAasadandah |
Unbefugte Einkerkerung oder Befreiung,
striyam purusam väbhisahya bandhato bandhayato
bandham vä moksayatah pancasatävarah sahasrapara
uitamasähasadanda ity äcäryä^ |
Anstiftung zu einem Verbrechen.
yak sähasam pratipatteti kärayati sa dvigunam (B.)
dadyät \ yävad dhiranyam upayoksyate tävad däsyämiti
sa caturgu)iam dandam dadyät |
Y. 2, 137.. vänaprasihayatibrahmacärinäip. riktha-
bhäginah \ \itamer}&cäryasacchisyadharniahhrä/rekatirthi- nak\\
M. 8, 332. syät sähasarn tv anrjayavat prasabkam
karma yat kftam | niranvayam bhavet steyarn kftvä-
pavyayate ca yat ||
M. 8, 322. äe§e tv ekädaia^nam mülyäd dandam
prakalpayet || Y. 2, 275. ksudraw&6bysimahädravyahskra,ne
särato damah \ deäakähivayahäakti samcintya danda-
karmaiji || N. 14, 13—16. tad api trividham proktatn dra-
vyäpeksam manlsibhib | ksudra,m&^yottamänäm tu dra-
vyänäm apakarsanät || m_r«/ÄÄäWäsanakhaJ,västhidäru-
carmotrnädi yat | Samt dhänyam kftannam ca kfudra-
dravyam udähftam || väsah kauieyavarjam ca govaijam
pasavas tathä | hiranyavarjam lohaS ca madhyam vrlhi-
yavä api || ÄtVanyara^nakanieya»^^umgogajav^ina1;i |
devabrähmanaräjnäm ca vijneyam dravyam uttamam |!
Vi. 5, 87, 88. rcUnäpahäry uttamasäÄosam | anuktadra-
vyänäm apahartä miüyasamam | Vgl. die Parallelstellen.
Y. 2, 243. ahandhyam yaä ca badhnäti bandhyam
yad ca pramuilcati | . . . sa däpyo dandam uttamam ||
Y. 2, 231. yah sähasam kärayati sa däpyo dvigunam
damam \ yas caivam uktväham dätä kärayet sa catur¬
gunam II
Arthasästra.
Verbalinj urien.
193... . väkpäruayam apavSdah kutsanam abhibhart-
Sanum iti |
Vorhalten körperlicher Gebrechen.
. . . i&YiYopavädena känakharysdibhih satye tripano
dandah | mithyopavade satpago dandali |
Ironisches Lob.
sobhanäksidanta iti känakhanjädTnäm stutinindäyäyi dvädasapano dandah \ ■ . ■ %aijws\\\hy&stutinindäsu dvä- dasapanottarä dandäs tulyesu J visiftesu dvigunah \ kine^v ardhadandäh | parastrisu dvigunah \ pramäda7raa<^mo-
hädibhir adandäh \
Kennzeichen der Impotenz.
klibabhäve striyäh mülraphenam apsu visthäntjnoya-
nain ca {
Abstufung der Beleidigungen nach dem
Stande.
194. prakrtyupaväde (B.) brähmanaksatriyavaisyaiü-
dräntävasäyinäm aparena pürvasya tripanottarä dandäh |
pürvenäparaaya dvipanädharäh [
Strafbare Drohungen,
ya]^ param evarn tväm karisyämiti karagenäbhi-
bhartsayed akarape yas tasya karate dandas tato 'rdha-
dandam dadyät | adaktah kopaip madam moharn väpa-
Dharmaiastra.
N. 16, 1. 2. yad vacah pratikülärtham vükpäru^yatn
tad ucyate || nisthuräsUlativratvät tad api trividham
smftam {
M. 8, 274. känarii väpy athavä khaiijam anyam väpi
tathävidham | tathyenäpi bruvan däpyo dandam kärsä-
panävaram ||
Y. 2, 204. sa.iyäsaijänyathästotrarr nyünängendri-
yaroginäm | ksepam karoti ced dandyah paqän ardhatra-
yodasa || 206. ardho 'dhamesu dvigunah parastrisütta-
mesu ca \ 214. samesv evam parastrisu dvigunas
tüttame^ ca | hinesv ardhadamo mohamadäaibhir
adandanam ||
N. 12, 10. reto 'syotplavate näpsu hlädi mütram ca
phenilam | pumän syäl laksagair etair viparTtais tu
sandhakah ||
Y. 2, 206 f. <2aWapranayanam käryam varnajätyu-
ttarädharaih |{ prätilomyäpaväde^ dvignnatriguQä da-
mäV I varnänäm änulomyena tasmäd ardhärdhahänita^ {{
Y. 2,208 £ bäiugrTvänetrasakthivinäie väeike damah \
äatyas tadardhikah pädanäsäkargakarädisn || aäaktas tu
vadann evam dandaniyah pagän daSa | tathä äaktal^
diSet I dyädaSapanam dandam (B) dtadyai \ jatavairaSaya^
äaktad cäpakartum yävajjimkärxisiham. dadyät \
Relative Strafbarkeit der Beleidigungen.
sv&deäaffrämayoh pürvam madkyamam jätisam-
ghayoh \ äkrodäd (^euacaityänäni uttamam dandam ar¬
hati II '
Realinjurien.
dandapärusyam sparSanam avagümam prahatam
iti I ' '
Strafen dafür.
näbher adhah käyam hastapankaihaatnapämsubhir
iti sprsatas iripano dandah \
195. tair evämedhyaih pädasthivanikäbhyäin ca sat-
panah \ chardimütrapurisädibhir dvädaJapanah \ nä¬
bher upari dvigunah | sirasi caturgunäh samesu \ visißtesu
dvigunah \ hinesv ardhadandäh \ parastrisu dvigunäh \
l)ramä.damada)nohädß>hir ardhadandäh \ pädavastra-
hastakeäävalamianesu satpanottarä dandäh | j^'danäve-
sfanääi&naprakarsanädhyäsanesu iinryasähasadandah |
Tätlichkeiten eines Südra gegen einen
Brahmanen.
s'üdrö yenängena brähmanam abhihanyät tad asya
cchedayet \
Leichte und schwere Injurien.
hastenüvagürne (B.) tripanävaro dvädasapapaparo
dandah \ jiädena dvigunah \ mukhotpädanena (1. dub-
klio°) dravyeiia pürvasähasadandah | pränäbädhikena nia-
pratibhuvam dapyah ksemäyatasya tu || 214. ... mo-
hamadädibbir adandanam ||
Y. 2. 211. traividyanvpa<fei;änä»^ ksepa uttamasäha-
sah I madhyamo jätipügänäm prathamo grämadedayok
N. 15, 4. ... dandapärusyam ucyate || 5. . . . ava-
^orananihiaäkapätanaksatadarSanaih ||
Y. 2, 213 f. bhasmaparikarajahsparde dando daSa-
panafa smrtah | amedhyapärsninisthütas^pax&ane dvigunas tatah I' K. chardimütrapurisädyair äpädya^ sa caturgurf.ah \
sadgunah käyamadhye tu mürdhni cästagunah smjtah jj
Y. 2, 214. samesv evam parastrisu dvigunas tüttamesu
ca I hinesv ardhadamo mohamadädibhir adandanam l|
217. pädakesärndukakaxolluncanesu panän daäa | pidä-
karsämdukävestapüdädhyäse äatam damah ||
M. 8, 279. yena kenacid angena himsyäc cec ehre-
stham atUyajah \ chettavyarn tat tad eväsya . . . ||
Y. 2, 216. udgürne hastapäde tu dafiaviraiatikau
damau \ parasparam tu sarvesäm äastre madhyamasä-
hasam || 218. donitena vinä duhkham kurvan kästhä-
Artliaäastiii.
dhyaniah \ A'(7^.<Aalostapäs5nalohadandarajjudravyänäm an¬
yatamena duhkham aämiiiam upädadhatas caturvim-
satipano dandah \ sonitotpädane dvigunah | . . . mrta-
kalpam asonitam ghnato hastapädapärancikam vä kurvatah
pürvasähasadandah | pänipädadaniabhange karnanä-
sacchedane vranavidärane (B.) ca anyatra dustavrane-
bhyah | 196. sakthigriväihaüjane netrabhedane vä väk-
yac4:stäihojanoparodhesu ca madhyamasähasadaLndah sa-
mutthanavyayaA ca |
Angriff Mehrerer auf einen Einzelnen.
mahäjanasyaikam ghnato ■graiytkadviguno (B.) dan¬
dah \
Raub.
kalahe dravyam apaharato daSapano dandah \
Sachbeschädigung.
parakudyam abhighätena ksobhayatas tripano dandah \
chedanabhedane satpanah pratikäras ca |
197. duhkhotpädanam dravyam asya vesmani pra-
ksipato dvädaäapano dandah pränäbädhikamTp'äry&sä.hasa-
dandah \
Beschädigung von Tieren und Pflanzen.
ksudrapaSünäm kästhädibhir duhkhotpädane pano dvi-
pano vä dandah | sonitotpädane dvigunah | mahäpaäünäm
ete^ avasthänesu dviguno dandah samutthänavyayas
ca I pmovanaspatinäm puspaphalacchäyävatäm praro-
hacchedane satpanah | ksvLdiaääkhächedane dvädaäapanah |
Dharmaiästra.
dibhir narah | dvätriinsatam panän dandyo dvigunam
darSane 'srjah \\ 219. karapädadantahharige chedane
karnanäsayoh \ madhyo dando vraiiodbhede mrtakalpa-
hate tathä || 220. cestäbhojanavägrodhe neträdiprati-
bhedane | kandharäbähusakthnäm ca bhangemadhyama-
sähasah \\ Vi. 5, 75. sarve ca pumsapidäkaräs tadutthä-
navyayam dadynh | M. 8, 287. angävapidanänäm ca
pränaiouitayos tathä | samutthänavyayam dapyah sarva-
dandam athäpi vä {{
Y. 2, 221. ekam ghnatäm bahünäm ca yathoktäd
dviguno damah \
Y. 2, 221. kalahäpahrtam deyarn dandad ca dvigupas
tatah II
Y. 2. 223. abhighäte tathä chede bhede kudy&va-
pätane I panän däpyah panca daia vimiatim tadvyayam
tathä II 224. duhkhotpädi grhe dravyam ksipan präna-
haram tathä | sodaiädyah pagän däpyo dvitlyo madh-
yamaqi damam \\
Y. 2, 225. duhkhe ca doiiitotpäde iäkhängacchedane
tathä I dandah ksudrapaäünärn ca dvipaTUvprahhrii kra¬
mät II 226. . . . mahäpaJünäm etesu sthäneau dviguno
damah || M. 8, 287. samutthänavyayam ... Y. 2, 227 ff.
^aroÄi'iäkhinäip säkhäskandhasarvavidärane | upajivya-
