HS - Nimiä tänään - 15.3.2006 - 3892 merkkiä - 1. painos TAPASIMME EEVA ERONEN
TARTTO. "Tarton suomalainen" Pasi Anteroinen esittelee Tarton yliopiston suomalaisen osakunnan lakissa olevaa kuviota. Keskelle lakkia on kirjottu latinaksi kukoistuskehotus
osakunnalle. Keskiötä ympäröi kahdeksan kultaista sakaraa, jotka muistuttavat Suomen kahdeksasta historiallisesta maakunnasta.
"Ja tämä tässä ympärillä kuvaa pohjantähteä", Anteroinen selittää.
Kuvio on Anteroiselle tuttu, sillä hän on johtanut yliopiston suomalaista osakuntaa Fraternitas Fennicaa puolentoista vuoden ajan. Tarton yliopistossa opiskelee noin 300 suomalaista, ja osakunnassa on viitisenkymmentä jäsentä.
Lakki on yksi osakunnan tärkeimmistä tunnuksista. Kuvion lisäksi lakki toistaa osakunnan värejä;
Fraternitas Fennican tapauksessa mustaa, valkoista ja kullanväristä.
Kun Anteroinen edustaa osakuntaansa, hän "pistää värit päälle", eli pukeutuu lakin lisäksi osakunnan nauhaan.
Tartoon Anteroinen muutti 2002, eläinlääketieteellisessä opiskelevan vaimonsa perässä. Helsingin yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Anteroisen ensimmäinen Tarton-vuosi kului vaihto-oppilaana ja lähinnä viron kielen opintojen parissa.
Seuraavat puolitoista vuotta hän taas reissasi työn takia viikoittain kahden maan välillä.
"Tuolloin osasin ulkoa laivojen aikataulut ja tiesin kaikki mahdolliset portaitten aluset, missä laivoissa voi nukkua."
Asetuttuaan uudelleen Tartoon Anteroinen on hoitanut osakunnan lisäksi puolitoistavuotiasta tytärtään ja jättänyt opinnot tauolle.
"Kuvittelin, että puheenjohtajuus ja lapsenhoito on helppoa yhdistää. Voi, miten väärässä olinkaan", Anteroinen sanoo.
Viron yliopistoissa osakunnilla on paljon suurempi merkitys kuin Suomessa, Anteroinen painottaa.
"Niillä on voimakkaat perinteet, ja osakunnilla oli esimerkiksi merkittävä rooli Viron itsenäisyystaistelussa 1917", hän kertoo. "Osakunnat korostavat merkitystään itsenäisyyden vaalijoina."
Osakuntien jäsenyydestä ollaan nykyäänkin ylpeitä vielä opiskeluvuosien jälkeen, minkä lisäksi tarkkoja sääntöjä vaalitaan tiukasti.
Fraternitas Fennican ovat alun perin perustaneet suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat 1926.
Vielä siihenkään aikaan Suomessa ei voinut valmistua eläinlääkäriksi.
Osakunta kuitenkin lakkautettiin muiden osakuntien tapaan jo ennen neuvostoaikaa.
Fennica herätettiin uudelleen henkiin 1990-luvulla, ja samalla sen sääntöjä muutettiin esimerkiksi niin, että siihen voivat poikkeuksellisesti kuulua miesten lisäksi myös naisopiskelijat. Perinteisesti kun naisille ja miehille on ollut omat osakuntansa, ja niissä käyttäydytään vanhakantaisten mallien mukaan.
Oluen juominen ei esimerkiksi tule kyseeseen naisten osakunnissa, vaikka sillä onkin merkittävä rooli miesten porukoissa.
Suomalainen osakunta järjestää jäsenilleen ja muille kaupungin suomalaisopiskelijoille
säännöllisesti esimerkiksi saunailtoja. Yhdessä juhlitaan myös muun muassa itsenäisyyspäivää ja vappua.
Ajoittain osakunta joutuu myös edunvalvontatehtäviin.
"Puolustimme esimerkiksi useamman vuoden ajan Suomen konsulaatin pysymistä kaupungissa", Anteroinen kertoo.
"Edunvalvonta ei meille varsinaisesti kuulu, mutta ei niitä hommia voi jättää toisaalta hoitamattakaan."
Anteroinen arvelee, että muutto Suomeen on edessä parin vuoden kuluttua.
"Vaikka kyllä minullakin niin sanottu Tarton tauti on. Sillä tarkoitetaan sitä, että etsimällä etsii syitä tulla ja jäädä tänne."
9. Kekkonen vei virolaisviinan Neuvostoliiton juhlapöytiin HS - Kulttuuri - 25.3.2006 - 1023 merkkiä - 1. painos KUISKAAJA
Kiinnostava yhteensattuma: laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä avattiin sodan jälkeen uudelleen 1965.
Samana vuonna annettiin Viron taidekorkeakoulun opiskelijoille tehtäväksi suunnitella Vana Tallinn -liköörille uusi etiketti. Parhaan ehdotuksen teki tuleva graafikko Kaisa Puustak, jonka etiketti pian matkasikin kymmenissätuhansissa suomalaisissa matkalaukuissa Suomenlahden yli.
Tekijä itse muisteli torstaina Eesti Päevalehdessä, ettei työstä koskaan kuulunut palkkiota.
Tallinnan Vaal-galleriassa avattiin maanantaina Kolm kanget -niminen näyttely. Se esittelee Vana Tallinnan lisäksi Viru valge -viinan ja Kännu Kukk -liköörin designhistoriaa.
Suomalaisiin liittyy tietysti myös Viru Valgen menestystarina: Urho Kekkonen maistoi juomaa Tarton-vierailullaan 1964 ja kehui sitä Nikita Hruštševille. Juomaa alettiin heti tarjota
Neuvostoliiton virallisissa juhlatilaisuuksissa.
10. Virolaisten Estonia-raportti suututti suomalaistutkijat HS - Kotimaa - 7.4.2006 - 2529 merkkiä - 1. painos
HELI SAAVALAINEN
Yli kymmenen vuotta sitten uponneen autolautta Estonian kohtalosta kiistellään taas. Tuoreessa virolaisraportissa arvostellaan rajusti kansainvälisen Estonia-komission työtä, ja myös
räjähdysteoria on kaivettu esiin.
Kansainvälisen Estonia-komission suomalaisjäsenet, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Tuomo Karppinen ja hänen edeltäjänsä Kari Lehtola ihmettelevät virolaisen syyttäjän Margus Kurmin toimia raportin valmistelussa. Karppinen ja Lehtola ovat valittaneet Kurmin käytöksestä Viron Helsingin-lähetystöön.
Karppisen mukaan virolaisen tutkimuskomission puheenjohtajana toimineen Kurmin käytös on ollut epäasiallista. "Virolainen syyttäjä tuli kuulustelemaan meitä ja nosti esille samat asiat, joita on pyöritelty kohta kymmenen vuotta ikään kuin me olisimme pimittäneet asioita", Karppinen kertoo.
Viro alkoi selvittää Estonian onnettomuutta uudelleen vuosi sitten, kun hallitus perusti komission selvittämään tietoja, joiden mukaan Estonialla olisi kuljetettu sotakalustoa. Raportti julkistettiin tällä viikolla.
Tuomo Karppisen mukaan raporttiin on koottu vanhoja väitteitä vuodosta ja räjähdyksestä ja ristiriitaisista lausunnoista.
"Vakavimmat väitteet on jo moneen kertaan kumottu. Nämä teoriat eivät kerta kaikkiaan johda mihinkään", Karppinen sanoo.
Sen sijaan ristiriitaisia lausuntoja taatusti löytyy, sillä pelastuneita oli 137 ja tilanne oli kaikin puolin järkyttävä, Karppinen toteaa.
Karppinen seisoo vakaasti Estonia-komission tulosten takana. Hänen mukaansa loppupäätelmää ei ole pystytty horjuttamaan, vaikka raporttia on kaiveltu moneen kertaan.
Komission mukaan Estonian keula oli liian heikko: Aallot mursivat irti keulavisiirin, joka repi pudotessaan vedenpitävän rampin auki. Vesi syöksyi autokannelle ja upotti lautan.
Räjähdysteoria otettiin tutkimuksissa sen verran vakavasti, että räjähdyksen jälkiä etsittiin laivan keulasta.
Estonian rakentaneen saksalaisen Meyerin telakan omassa onnettomuusraportissa räjähdys on
otti Estonian keulasta jopa näytteitä räjähdysteorian tueksi, mutta arvostettu saksalainen tutkimuslaitos ei löytänyt niistä räjähdysjälkiä.
11. Virolaisen vuokraväen kysyntä kasvanut yhä HS - Uutisetusivu - 9.4.2006 - 1300 merkkiä - 1. painos JUSSI NIEMELÄINEN
Tallinna/Helsinki. Työnantajien tilaukset virolaisista vuokratyöläisistä Suomeen ovat lisääntyneet selvästi, kertovat virolaiset henkilöstönvuokrausfirmat.
Suomalaiset työnantajat hakevat väkeä ennen kaikkea rakennuksille, tehdastöihin, asiakaspalveluun, logistiikkaan ja teollisuuteen.
Varsinkin ammattiyhdistysliike on toivonut juuri päinvastaista, kun Suomi poistaa vappuna rajoitukset työvoiman vapaalta liikkumiselta uusista EU-maista. Silloin suomalaisyritysten on selvästi helpompaa ottaa vaikka virolaisia työntekijöitä palkkalistoilleen.
"En näe mitään syytä, että markkinat oikaistuisivat, kun on kaksi vuotta opittu tähän systeemiin", sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Riitta Wärniä.
Tähän asti suoraan työhön tulevat virolaiset ovat joutuneet hakemaan erillistä työlupaa, jonka saaminen on saattanut kestää viikkoja. Vuokratyöfirmoista työntekijän on saanut jo seuraavaksi päiväksi.
Vuokratyövoima on myös kätevää, koska yritys maksaa välitysfirmalle vain siitä ajasta, joksi vuokratyöläisen tilaa.
12. . Vierastyöläiset ovat arka asia Virossa
HS - Ulkomaat - 13.4.2006 - 4608 merkkiä - 1. painos KAJA KUNNAS
TALLINNA. Pula työntekijöistä on kasvanut Virossa niin suureksi, että maahan on alettu värvätä työntekijöitä ulkomailta. Kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat ukrainalaisia metallialan miehiä ja puolalaisia rakentajia.
Työvoimapula tuntuu kuitenkin kipeimmin valtion leivissä, jossa palkat ovat jääneet tahdista. Joka kolmas rajavartija ja joka kymmenes poliisi puuttuu, kun paremman palkan perässä lähdetään vaikka keikkatöihin rakennuksille Norjaan tai Suomeen.
Yritysten ja virastojen kotisivuilta löytyy helposti avoimien työpaikkojen lista sairaanhoitajista tietotekniikan ammattilaisiin.
Viron virallinen työttömyysprosentti on laskenut kymmeneen vuoteen matalimmalle tasolle, reiluun kahteen prosenttiin. Työvoiman tarve koko maassa kasvaa joka vuosi keskimäärin
neljällätuhannella seuraavat viisi vuotta, talous- ja liikenneministeriö arvioi.
Viro on väkiluvultaan niin pieni, ettei se tarjoa tuottajille paljoa mahdollisuuksia, sanoo toimitusjohtaja Hannes Lilp SRC-yhtiöstä, joka palkkasi tänä talvena ensimmäistä kertaa ukrainalaisia. Yhtiö anoi valtiolta lupaa tuoda maahan yhteensä 29 venäläistä ja ukrainalaista ammattilaista.
Venäläiset ehtivät mennä Norjaan kolme kuukautta kestäneen lupaprosessin aikana, mutta kahdeksan ukrainalaista putkimiestä viimeistelee nyt säiliöalusta Paljassaaren satamassa Tallinnassa.
Säiliöalus on vielä metallinvärinen amme, jonka kannella kuuluu metallinen pauke ja hitsausliekit leimahtelevat.
"Kotona on tietenkin parempi", Valeri Lysenko aloittaa tupakkatauon. "Olemme täällä sillä välin, kun Ukrainan valtiota rakennetaan."
Lysenko, Volodija Volodin ja Volodija Vanko lähtivät kohta kuukausi sitten työpaikoiltaan Länsi-Ukrainasta paremman palkan perään. Kotonakin on töitä, mutta palkka on paljon huonompi, he toteavat.
Viro on miehille länsimaa, jota Ukraina seuraa kehityksessä perässä. Työvoiman vuokrausyritys välitti miehet projektitöihin Viroon.
Työpaikkabussi tuo heidät joka aamu työnantajan vuokraamista asunnoista satamaan. Luvat heillä on alkuun kolmeksi kuukaudeksi.
Ukrainalaiset osaavat venäjää, jota suurin osan ihmisistä puhuu äidinkielenään ympäröivässä Koplin kaupunginosassa ja myös työpaikalla. Suurin osa alan ammattilaisista on jo vanhaa perua venäläisiä ja harmaan passin (muukalaispassin) omistajia, toimitusjohtaja Lilp toteaa.
Esimerkiksi suuriin yleisneuvostoliittolaisiin tehtaisiin tuotiin juuri metallialan ammattilaisia muualta Neuvostoliitosta tuottamaan osia aseteollisuuden tarpeisiin ja osana
venäläistämispolitiikkaa.
Vierastyövoiman tuonti Viroon on kuitenkin edelleen arka aihe. Viron suurin vierastyövoiman tuoja, Baltian laivaremonttitehdas, on palkannut 150 ukrainalaista, mutta se haluaa pitää asiasta matalaa profiilia.
Viroon ei ole helppo tuoda vierastyövoimaa EU:n ulkopuolelta. Päätökset tehdään tapauskohtaisesti, systemaattisuus puuttuu, Lilp arvioi oman firmansa kokemuksesta.
Jos virolaisyritys haluaa tuoda työntekijöitä EU:n ulkopuolelta, sen on aluksi saatava lupa talous- ja
Talous- ja liikenneministeriössä vierastyöläisten tuomista metallialalle ei pidetä ongelmallisena, koska Virossa kerta kaikkiaan ei ole tarpeeksi alan ammattilaisia. Torjuvammin ministeriö suhtautuu rakennusyritysten hakemuksiin, koska ministeriön mukaan ne etsivät halpatyövoimaa.
Eräs yritys anoo lupaa 750 ukrainalaisen tuontiin. Siihen tulee kieltävä vastaus, sanoo tiedottaja Allan Kasesalu talous- ja liikenneministeriöstä.
Rakennusalalla ulkomainen työvoima on kilpailuetu, josta ei pidetä ääntä. Projektitöihin tullaan Viroon myös EU-maa Puolasta, jossa on Viroa suurempi työttömyys ja moninkertainen väkiluku.
Ovia valmistava U-Kolle palkkasi tänä talvena muutaman puolalaisen avustajan reilun kuukauden projektitöihin työvoiman vuokrausyrityksen avulla. "Ei puolalaisten työntekijöiden löytäminen ollut helppoa", sanoo projektijohtaja Peep Lillemäe.
Laivanrakennukseen ja metallitöihin erikoistuneella SRC:llä on ollut parikymmentä palkollista myös Latviasta ja Liettuasta. Suomestakin palkattiin viime vuonna väliaikaisesti kolme
alumiinilevyseppää. Juuri nyt olisi haussa laivanrakennusarkkitehti ja projektijohtaja Suomesta.